Tutkimus

Kuusi uutta kulttuurin ja yhteiskunnan tutkijatohtoria Tampereen yliopistoon

viitekuvassa lehtiö ja kynä
Mervi Kaukko, Tuomas Laine-Frigren, Saara Pellander, Hannele Pitkänen, Corentin Poyet ja Hanna Roine ovat saaneet tutkijatohtorin rahoituksen Suomen Akatemialta.

Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 31 uudelle tutkijatohtorille. Toimikunta pitää tärkeänä uransa alkuvaiheessa olevien, tieteellisesti lupaavien itsenäisten tutkijatohtoreiden rahoittamista toimikunnan eri aloilta.

Toimikunta painotti tutkijatohtoreiden valinnassa hakemuksen korkeaa tieteellistä laatua ja hakijan pätevyyttä, akateemista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista.

Toimikunta käyttää tutkijatohtorien rahoitukseen noin 7,4 miljoonaa euroa. Rahoituskausi on kolmivuotinen. Tutkijatohtorihakemuksista rahoitettiin 13 prosenttia. Noin 61 prosenttia rahoitetuista tutkijatohtoreista on naisia. Hakijoista heitä oli 62 prosenttia.

Mikä mahdollistaa pakolaistaustaisten oppilaiden onnistumisen kokemukset koulussa?

Tutkijatohtori Mervi Kaukko selvittää tutkimuksessaan monikulttuuristen oppimisympäristöjen käytännön arkkitehtuureja.

Pakolaistaustaisten lasten määrä kasvaa suomalaisissa kouluissa voimakkaasti. Vaikka heistä useilla on rikkonainen koulutausta ja traumaattisia kokemuksia, monet sopeutuvat nopeasti ja alkavat menestyä koulussa. Nämä pakolaiskasvatuksen positiiviset tarinat eivät tule kuitenkaan kerrotuksi, koska ne hautautuvat hyvää tarkoittavan mutta haitallisen huolipuheen alle.

Kaukon tutkimuksessa vasta maahan tulleet pakolaistaustaiset lapset kuvaavat mikrokameroilla monikulttuuristen alaluokkiensa arkea ja valitsevat hetket, joina he tunsivat onnistumisen kokemuksia. Onnistuminen ymmärretään akateemisten ja sosiaalisten saavutusten lisäksi myös muina tekijöinä, jotka saavat lapsen tuntemaan olonsa onnelliseksi.

Näitä tilanteita tulkitaan käytännönteorian viitekehyksestä, keskittyen siihen mitä onnistumisen hetkillä tapahtuu, ja mitkä paikkakohtaiset rakenteet luovat suotuisia olosuhteita onnistumisille. Tulosten avulla edistetään vahvuuksiin keskittyvää teoriaa ja käytäntöä pakolaiskasvatuksessa.

Ruotsista palaavien sotalasten sopeutuminen 1940-1950-luvun Suomessa

Tuomas Laine-Frigrenin tutkimusprojekti käsittelee Ruotsista palaavia suomalaisia sotalapsia 1940–1950-luvun Suomessa. Monille heistä kotiinpaluu merkitsi sopeutumispakkoa kulttuurisesti ja sosioekonomisesti vieraalta tuntuvaan ympäristöön ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen.

Tutkimus kohdistuu sekä kotiin palaavien lasten kokemusmaailmaan että vanhempien, asiantuntijoiden ja viranomaisten heitä koskeviin käsityksiin, intresseihin ja toimenpiteisiin. Laine-Frigren kysyy tutkimuksessaan, kuinka kotiin palaavat lapset ja nuoret sopeutuivat, kuinka heitä sopeutettiin sekä minkälaisin keinoin lapset itse arkielämän ongelmiaan ratkoivat.

Tutkimus uudistaa suomalaista sotalasten historiankirjoitusta siirtämällä huomion sota-ajasta sodan jälkeiseen aikaan, lasten ja nuorten historiaan rauhaan paluun ja jälleenrakennuksen ajan suomalaisessa yhteiskunnassa. Sotalapsia tarkastellaan erityisenä sosiaalisena ryhmänä, mutta samalla heidän kokemusmaailmansa sijoitetaan osaksi laajempaa 1940–1950-luvun lapsuuden kirjoa.

Rajallistamisen intiimi maantiede: Karkotettavuuden vaikutukset ulkomaan kansalaisten suomalaisiin perheisiin

Tutkijatohtori Saara Pellanderin hanke tarkastelee, kuinka maahanmuuton kontrolli vaikuttaa intiimeihin suhteisiin ja kuinka intiimit suhteet vaikuttavat maahanmuuton kontrolliin.

Karkotusuhan kanssa elämisen kielteiset vaikutukset ulottuvat ulkomaan kansalaista pidemmälle. Ne vaikuttavat myös heidän suomalaisiin kumppaneihinsa, perheisiinsä ja ystäviinsä.

Tutkimus selvittää, kuinka rajat ja maahantulon kontrolli sekä intiimi elämänpiiri linkittyvät. Se perustuu etnografiseen kenttätyöhön kuten havainnointiin ja haastatteluihin sellaisten ulkomaan kansalaisten lähipiirissä, jotka ovat parisuhteessa Suomen kansalaisen kanssa ja joiden oleskelulupastatus on epävarma. Pellander tutkii lisäksi maahanmuuttoviranomaisia.

Tutkimus tarjoaa välineitä tiukentuvan maahanmuuttopolitiikan vaikutusten tarkasteluun. Sukupuolentutkimuksen alaan kuuluva tutkimus sijoittuu yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan.

Arvioivaa sielua kouluttamassa? Itsearvioinnin eletty politiikka koulukäytännöissä ja oppilaiden kokemuksissa

Oppilaan itsearviointi on korostunut osana koulutyötä arviointiyhteiskunnan ilmiötä ja itseohjautuvuutta korostavien oppimisteorioiden trendiä seuraten. Hannele Pitkäsen EdSoul-projekti tutkii nykyistä oppilaan itsearvioinnin politiikkaa ja sen asettumista koulun arkeen ja oppilaiden jokapäiväisiin kokemuksiin.

EdSoul väittää, että itsearviointi ei ole ainoastaan oppimista palveleva oppimisprosessin neutraali osa, vaan subjektiviteetteja rakentava yhteiskunnallinen vallan muoto. Sillä on merkittävää voimaa muovata oppilaiden ymmärrystä itsestään arviointiyhteiskunnan vaateiden suunnassa. Pitkänen tutkii etnografisen tutkimuksen keinoin itsearvioinnin ja siihen kietoutuvan vallan ilmenemistä koulun käytännöissä ja oppilaiden kokemuksissa.

Hanke avaa uudenlaisen tieteellisen keskustelun oppilaan itsearvioinnista tuottaen tietoa ja ymmärrystä opetuksen ammattilaisten, poliittisten päätöksentekijöiden ja oppimisen ja koulutuksen tutkijoiden kuin arviointiyhteiskunnan kansalaisten keskusteltavaksi.

Kun järjestelmä kohtaa vastustajansa: populistipuolueiden vaikutus poliittiseen päätöksentekoon

Tutkijatohtori Corentin Poyet tutkii populistisia liikkeitä. Talouskriisillä oli suuri vaikutus Euroopan maiden poliittisiin järjestelmiin. Se nosti pintaan uusia poliittisia toimijoita, populistisia liikkeitä, jotka syyttävät eliittiä kriisistä ja sen aiheuttamista seurauksista.

Monissa maissa nämä uudet liikkeet ovat edustettuina parlamenteissa ja ovat paikoitellen osallistuneet myös hallitukseen. Media pitää yllä niitä koskevaa keskustelua, antaen samalla niille paljon huomiota. Näiden liikkeiden vaikutuksista demokratiaan tiedetään kuitenkin vielä vähän.

Poyet’n projektissa tutkitaan populististen liikkeiden vaikutusta edustuksellisen demokratian ytimeen, eli parlamentaarikoiden kansalaisten puolesta tekemiin päätöksiin. Populistipuolueiden vaikutusta lakien esittelemiseen ja äänestyksiin tutkitaan kolmessa Euroopan maassa: Suomessa, Ranskassa ja Sveitsissä. Tutkimus sijoittuu Johtamisen ja talouden tiedekuntaan.

Nykyhetkeen tuodut mahdollisuudet: Ihmisen ja tietokoneen yhteenliittymät spekulaatiossa (CO-SPEC)

Hanna Roine toteaa, että 2020-luvun ihminen on yhä kietoutuneempi algoritmien tuottamiin ja muovaamiin ympäristöihin, mutta kirjallisuuden ja kirjoittamisen merkitys uuden kuvittelun paikkoina ja välineinä ei ole vähentynyt. CO-SPEC-tutkimuksen tavoitteena on tarjota välineitä, joilla voidaan analysoida tämän kietoutuneisuuden monenlaisia vaikutuksia siihen, kuinka ihminen ymmärtää ja kuvittelee mahdollisen.

Roineen tutkimuksessa keskeinen väline on spekulaatio, joka kognitiivisena strategiana on sekä inhimillisten että ei-inhimillisten toimijoiden käytettävissä. CO-SPEC asettaa rinnakkain ensinnäkin tavat, joilla digitaaliset teknologiat kietoutuvat kuvitteluun ja toiseksi analyysin monenlaisista teoksista, jotka havainnollistavat, hyödyntävät tai haastavat tätä kietoutuneisuutta.

Näin tutkimus pyrkii erottamaan spekulaation muista mahdollisen merkityksellistämisen keinoista, ja kirjallisuuteen kytkeytyvän toiminnan – lukemisen, kirjoittamisen ja jakamisen – kautta hahmottelee algoritmisen ajan tekstuaalista toimijuutta.

Humen ajan filosofia fysiikan filosofian historiassa

Tutkijatohtori Matias Slavov tutkii, kuinka David Humen (1711-1776) läpikotaisen empiristinen ajan filosofia suhteutuu niin klassisiin kuin moderneihinkin fysiikan aikakäsityksiin.

Tähän asti Humen näkemyksiä ajasta on tarkasteltu mielenfilosofian yhteydessä, suhteessa persoonalliseen identiteettiin. Niitä ei ole käsitelty kuin niukasti varhaismodernissa tieteenhistorian kontekstissa, verrattuna Newtonin absolutismiin ja Leibnizin relationismiin. Niin ikään Humen ajan filosofian yhteyttä myöhempään fysiikkaan, kuten Machin esi-relativistisiin argumentteihin ja Einsteinin suhteellisuusteorioihin, ei ole kattavasti tutkittu. Slavovin tavoitteena on täyttää tutkimuksellaan tämä aukko.

Suomen Akatemian tiedote 7.5.2020

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset