Kuusi uutta kulttuurin ja yhteiskunnan tutkijatohtoria Tampereen yliopistoon
Toimikunta käyttää tutkijatohtorien rahoitukseen noin 7,2 miljoonaa euroa. Tutkijatohtorihakemuksista rahoitettiin 11 prosenttia. Noin 53 prosenttia rahoitetuista tutkijatohtoreista on naisia.
Rauhan säilyttämisen käytännöt Meksikon ja Yhdysvaltain rajalla
Angel Iglesias Ortiz, MAB, Rauhan säilyttämisen käytännöt väkivaltaisella Meksikon ja Yhdysvaltain välisellä rajalla: Moninäkökulmainen analyysi arkisen rauhan ja episteemisen väkivallan kietoumista.
Iglesias Ortiz tutkii tapoja, joilla rauha ja väkivalta kietoutuvat sosiaaliseen kontekstiin.
Hankkeen tarkoituksena on tutkia, miten arkinen rauha pyrkii lievittämään laaja-alaista väkivaltaa eli episteemistä väkivaltaa. Päätavoitteena on määritellä arkisen rauhan edellyttämät keinot ja edellytykset, vähentää tai lieventää väkivaltaa ja erityisesti torjua episteemistä väkivaltaa.
Empiirisesti tutkimus tapahtuu Tijuanan kaupungissa Meksikon ja Yhdysvaltain rajalla. Hankkeessa tarkastellaan rauhan ja väkivallan kietoumista, jotka vaikuttavat karkotettuihin henkilöihin, väkivallassa, visuaalisessa rauhassa ja taiteessa, ja miten maahanmuuttajat esitetään mediassa.
Kuinka luodaan stressiä lieventäviä virtuaalisia ympäristöjä?
Tomi Nukarisen, ITC, tutkimusaiheena on mittaaminen, moniaistisuus ja meditaatio elpymistä tukevissa virtuaaliympäristöissä.
Stressi sairastuttaa: joidenkin arvioiden mukaan 75-90 prosenttia kaikista ihmisen sairauksista liittyy stressijärjestelmän aktivoitumiseen. Nukarinen tutkii kolmea kriittistä tekijää stressiä lieventävien virtuaalisten ympäristöjen luomisessa: palautumisen mittaamista, moniaistisuutta ja meditatiivisia harjoituksia. Tutkimushankkeen rakentavassa tutkimuksessa tavoitteena on luoda elpymistä tukeva moniaistinen VR-luontoa esittävä koppi.
Ympäristön vaikutuksia tutkitaan fysiologiaa, kognitiota, tunteita sekä sosioekologisia asenteita mittaavilla menetelmillä. Osallistujina tutkitaan yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita sekä joko vankeja tai vanhainkotien asukkaita.
Tutkimustulokset voivat edistää elpymistä tukevien virtuaaliympäristöjen tutkimuskenttää sekä tieteen uudistumista. Yhteiskunnallisella tasolla elpymistä tukevien virtuaalisten ympäristöjen parempi ymmärtäminen voi muuttaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja johtaa virtuaaliterapioiden kehittymiseen.
Kouluteknologian yhteys yksityisten toimijoiden vaikutusvaltaan
Antti Paakkarin Kouluteknologiat ja perusopetuksen yksityistyminen -tutkimus tarkastelee kouluteknologian kasvavaa roolia perusopetuksessa ja sen yhteyttä yksityisten toimijoiden lisääntyvään vaikutusvaltaan.
Tutkimus analysoi kouluteknologiaa käsitteleviä dokumentteja, haastattelee opettajia, opetustoimen henkilökuntaa ja kouluteknologian markkinoijia sekä lopuksi tarkastelee digitaalisen etnografian menetelmin kouluteknologian käyttöä peruskoulun arjessa. Näin syntyy läpileikkaava kuva kouluteknologian takana olevista verkostoista ja intresseistä sekä sen odottamattomista vaikutuksista koulussa.
Hanke tuottaa uutta tietoa ajankohtaisesta, mutta vähän tutkitusta aiheesta ja antaa mahdollisuuden perusteelliseen yhteiskunnalliseen keskusteluun teknologian ja yksityisten toimijoiden roolista.
Eduskuntapuolueiden jäsenkoulutus - laajuus, tavoitteet ja vaikuttaminen
Annika Pastuhov, EDU, selvittää suomalaisten eduskuntapuolueiden jäsenkoulutusta – sen laajuutta, tavoitteita ja väyliä vaikuttamiseen.
Finländska riksdagspartiers medlemsutbildning - omfattning, mål och vägar till inflytande -projektet strävar till att belysa de finländska riksdagspartiernas pedagogiska verksamhet. Vuxenutbildning organiseras allmänt med utgångspunkt i idéer om att utbildning stöder en fungerande demokrati. Trots detta råder det brist på vuxenpedagogisk forskning om en av den representativa demokratins grundstenar - politiska partier.
Projektet söker svar på tre forskningsfrågor. Vilken är omfattningen av partiernas pedagogiska verksamhet och vilka utbildningsarrangörer samarbetar partierna med? Vilka mål strävar partierna efter att uppfylla genom sin pedagogiska verksamhet? Hur kan pedagogisk verksamhet i politiska partier förstås som en väg för personer som söker politiskt inflytande? Tre typer av material insamlas: Partiers olika slag av dokument om deras pedagogiska verksamhet, intervjuer med partiföreträdare och deltagande observationer i partiutbildningar.
Resultaten kommer att belysa de skiftande roller som partipolitisk utbildning har i fördelningen av politiskt inflytande.
Musta renessanssi ja sen pohjoiset kytkökset
Iida Pöllänen, SOC, tarkastelee Musta renessanssi ja sen pohjoiset kytkökset -tutkimuksessaan, kuinka debatit rodusta, rasismista ja tasa-arvosta kehittyivät ja matkasivat osana kaunokirjallisia tekstejä Pohjois-Amerikan ja Pohjois-Euroopan välillä 1900-luvun aikana.
Pöllänen keskittyy analysoimaan Mustana renessanssina tunnettua afrikkalaisamerikkalaisen kulttuurin kukoistuskautta, jolle oli ominaista taiteen kehittäminen osana taistelua rodullistettujen oikeuksien puolesta. Vaikka monet Mustan renessanssin kirjailijoista lukivat pohjoismaisia tekstejä ja vaikuttivat keskusteluihin rodun, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteista Pohjoismaissa, ei heidän teoksiaan ole käännetty pohjoismaisille kielille, eikä liikkeen siteitä Pohjoismaihin ole kattavasti tutkittu.
Projekti tuottaa uutta tietoa siitä, millainen rooli kirjallisuudella on ollut solidaarisemman ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan kehittämisessä. Analysoimalla näiden kahden alueen kulttuurisia kytköksiä, projekti tarjoaa historiallista ymmärrystä myös nykypäivän keskusteluihin rodullisesta tasa-arvosta.
Mikä aiheuttaa negatiivisia vuorovaikutuskokemuksia yksinäisyydessä?
Elisa Ruohosen, SOC, tutkimuksen otsikkona on Sosiaalisten vihjeiden havainnointi ja hermostollinen viriäminen yksinäisyydessä. Projektissa tutkitaan katseen ja kasvonilmeiden virittävyyttä yksinäisyydessä.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten negatiiviset ajatukset ja herkkyys torjunnalle hankaloittavat vuorovaikutusta yksinäisyydessä. Tutkimus pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) miten negatiiviset ja positiiviset minäpohdinnat vaikuttavat katsekontaktin hermostolliseen virittävyyteen yksinäisillä, 2) miten kasvonilmeet vaikuttavat katsekontaktin tulkintaan yksinäisyydessä, 3) aiheuttavatko negatiiviset nonverbaalit vihjeet suurempaa virittymistä ja tarkkaavuutta yksinäisyydessä kuin positiiviset vihjeet, 4) onko yksinäisten henkilöiden virittyminen toiseen henkilöön poikkeavaa?
Tutkimuksessa mitataan aivovasteita, autonomisen hermoston viriämistä ja käyttäytymistä tehtävillä, joihin sisältyy aitoja vuorovaikutustilanteita. Tutkimus tuottaa tietoa tekijöistä, jotka aikaansaavat negatiivisia vuorovaikutuskokemuksia yksinäisyydessä. Tämä tieto voi auttaa kehittämään keinoja vähentää yksinäisyyttä.
Suomen Akatemian tiedote 10.5.2021
