Hyppää pääsisältöön

Kun teknologia muuttuu, yrityksen täytyy löytää keinot sopeutua muutokseen

Julkaistu 13.9.2019
Tampereen yliopisto
Arho Suominen
Industry professor Arho Suominen tutkii teknologisen kehityksen vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin.

Dosentti Arho Suominen on aloittanut Tampereen yliopiston industry professor -tehtävässä. Suominen tutkii teknologisen kehittymisen vaikutuksia yrityksiin. Tavoitteena on hahmottaa teknologista kehitystä ja valmistaa yrityksiä kohtaamaan nuo muutokset. Arho Suomisen tehtävä yliopistossa sijoittuu Tuotantotalouden yksikköön, jonka tutkimuksen ja opetuksen yhdistävä teema on kestävä arvonluonti teknologialähtöisissä organisaatioissa.

Suominen työskentelee Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n johtavana tutkijana ja jatkaa siellä myös nimityksensä jälkeen. Suominen on tehnyt töitä myös yrityspuolella. Hän on Teqmine Analytics -yrityksen perustaja ja hallituksen jäsen.

– Yrityksemme tuottaa patentti-informaatiosta tietoa yritysten strategisen päätöksenteon tueksi, Suominen toteaa.

Väärä strateginen päätös voi olla yritykselle kohtalokas

Teknologinen kehitys haastaa yrityksiä joka päivä. Joskus yksittäinen yritys voi tehdä virheellisen tulkinnan siitä, mihin teknologia on kehittymässä ja kuinka tuo kehitys vaikuttaa yrityksen toimintaedellytyksiin.

– Kodak on klassikkoesimerkki: he pohtivat digitaalikameran mahdollisuuksia ja itse asiassa kehittivät ensimmäisenä digikameran, mutta päättivät lopulta, ettei tällä teknologialla ole tulevaisuutta, Suominen toteaa.

Muutos on osaltaan luonnollista, Suominen muistuttaa. Menestyvän yrityksen on kuitenkin tärkeää pysyä mukana teknologian kehityksessä.

– Jos katsotaan vaikkapa Forbes 500 -listaa 50 vuoden takaa, niin harva noista yrityksistä on enää huipulla. Usein vaihtelut liittyvät teknologiseen muutokseen. Jälkiviisastelu on tietenkin aina helppoa, mutta yritykset tekevät aina päätöksensä tietyllä hetkellä, Suominen sanoo.

Julkisessa keskustelussa mainitaan usein, että teknologinen kehitys kiihtyy jatkuvasti. Tutkijan mukaan yrityksiltä vaaditaan entistä enemmän kykyä muokata omaa toimintaansa.

– En ole ihan varma siitä, että teknologinen kehitys kiihtyy jatkuvasti, mutta uusien teknologioiden käyttöönotto on kyllä nopeutunut hurjasti. Yrityksistä maailma ehkä tuntuu tämän takia dynaamisemmalta kuin ennen, Suominen toteaa.

Maailman muuttuessa osa ammateista ja yrityksistä häviää

– Yritykset eivät ole ikuisia. Joidenkin alojen kohdalla voidaan kysyä, onko niiden olemassaolo edes tarkoituksenmukaista. Ajatellaan esimerkiksi perinteisiä videovuokraamoita: suoratoiston mahdollistava teknologia teki niistä tarpeettomia, ja tämä muutos tapahtui lopulta hyvin nopeasti, Suominen kertoo.

Digitalisaatio, automatisaatio ja kaupungistuminen ovat Suomisen mukaan nykypäivän megatrendejä. Näiden muutosten kohdalla yritysten täytyy pohtia, onko niiden toimintaa mahdollista kehittää uusiin suuntiin. Pelkkä päätös uuden teknologian hyödyntämisestä ei kuitenkaan riitä.

– Nykyisin puhutaan paljon tekoälystä.  Haaste on siinä, miten tällainen uusi teknologinen malli otetaan mielekkäästi osaksi toimivaa liiketoimintaa.  Usein vaatii aika paljon muutoksia, ennen kuin iso teknologinen hyppäys on yrityksen kannalta toimiva . Yrityksessä täytyy olla riittävää osaamista ja integraation täytyy toimia. Tämä voi olla vaikeampaa kuin alussa luullaan, Suominen kertoo.

Teknologian kaikkia seurauksia on vaikea ennustaa

Nykyinen yhteiskuntamme on Suomisen mukaan vahvasti optimistinen uuden teknologian suhteen. Tietokoneet, älypuhelimet, laserleikkaukset ja satelliittipaikannus ovat paranteet elämänlaatua monin tavoin. Toisaalta teknologialla on aina myös varjopuolia.

– Me jäämme mielestäni joskus vähän kiinni tähän optimismiin. Esimerkiksi käy asbesti. Sitä pidettiin aikoinaan voittamattomana eristeenä, mutta sitten huomattiin, että sen terveysvaikutukset ovat hyvin negatiivisia. Uskon että teknologian vaikutus elämäämme on jatkossakin positiivinen, mutta meidän tulee myös tarkemmin selvittää, millaisia mahdollisia negatiivisia vaikutuksia teknologialla on, Suominen sanoo.

 

Lisätietoja:
050 5050 354
arho.suominen [at] tuni.fi