Hyppää pääsisältöön

Kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavat eivät hyödy pneumokokkipolysakkariditehosterokotteesta

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaArvo Ylpön katu 34, Tampere
Arvo-rakennuksen auditorio F211A+B
22.11.2019 10.00–14.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Kroonista lymfaattista leukemiaa (KLL) sairastavilla potilailla on suuri riski sairastua pneumokokin aiheuttamiin vakaviin infektioihin. Pneumokokkirokotteiden teho näillä potilailla on alentunut. Vesa Lindströmin väitöstutkimuksessa selvitettiin pneumokokkikonjugaattirokotteen tuottamien vasta-aineiden säilyvyyttä sekä konjugaattirokotteen jälkeen annetun polysakkaridirokotteen tehoa KLL-potilailla.

Kroonista lymfaattista leukemiaa (KLL) sairastavien potilaiden infektioriski on suurentunut jo taudin alkuvaiheessa immuunipuolustuksen häiriöiden vuoksi. Suurin osa infektioista on bakteereiden aiheuttamia. Streptococcus pneumoniaen (pneumokokki) aiheuttamat infektiot ovat KLL-potilailla yleisiä. Infektiot ovat edelleen tavallisin KLL-potilaiden kuolinsyy. Aikaisemmissa rokotustutkimuksissa pneumokokkipolysakkaridirokotteen on todettu yksinään olevan tehoton KLL-potilailla. Osa potilaista tuottaa pneumokokkitaudeilta suojaavan rokotusvasteen pneumokokkikonjugaattirokotteella.

Aikaisemmassa Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa lähes 40 prosenttia KLL-potilaista saavutti taudin alkuvaiheessa annetulla seitsemän serotyypin konjugaattirokotteella (PCV7) pneumokokkitaudeilta suojaavan rokotusvasteen. Pneumokokkivasta-ainepitoisuudet mitattiin uudelleen viiden vuoden kuluttua rokotuksesta 24 KLL-potilaalta ja kahdeksalta verrokkipotilaalta. Tilastollisesti merkittävää eroa vasta-ainepitoisuuksissa ei todettu. Kuutta serotyyppiä kohtaan KLL-potilaiden vasta-ainepitoisuudet olivat kuitenkin matalampia kuin verrokkipotilailla. Neljää serotyyppiä kohtaan vasta-ainepitoisuudet laskivat lähes 50 prosenttia. Konjugaattirokotteella suojaavan rokotusvasteen saaneiden KLL-potilaiden vasta-aineet näyttäisivät siis säilyvän vähintään viiden vuoden ajan.

Polysakkariditehosterokotus (PPV23) annettiin KLL-potilaille ja verrokkipotilaille viiden vuoden kuluttua PCV7-rokotuksesta. KLL-potilaista vain 10-15 prosenttia sai pneumokokkitaudeilta suojaavan vasteen PCV7:n sisältämiä serotyyppejä kohtaan. Verrokkipotilaista 75-88 prosenttia sai suojaavan vasteen kuudelle PCV7:n sisältämille serotyypeille. Tutkimustuloksen perusteella konjugaattirokotuksen jälkeen annettava PPV23 ei ole hyödyllinen osana KLL-potilaiden rokotusohjelmaa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös vakavien pneumokokki-infektioiden serotyyppijakaumaa sekä pneumokokkirokotteiden serotyyppikattavuutta suomalaisilla veritautia sairastavilla potilailla. Pneumokokki-infektioita veritautipotilaille aiheuttaneet serotyypit erosivat hieman muun aikuisväestön serotyyppijakaumasta. Pneumokokkirokotteiden serotyyppikattavuus oli veritautipotilailla myös madaltunut. PCV13 (13 serotyypin konjugaattirokote) kattoi 57 prosenttia  pneumokokki-infektion aiheuttaneista serotyypeistä ja PPV23 64 prosenttia. 32 prosenttia serotyypeistä jäi kummankin rokotteen kattavuuden ulkopuolelle.

Lääketieteen lisensiaatti Vesa Lindströmin sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Severe Pneumococcal Infections and Vaccination in Patients with Hematological Malignancy tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.11.2019 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen F211A+B -salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Taru Kuittinen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena on professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1276-3

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 13.11.2019

Kuva: Kuvatapio