Hyppää pääsisältöön

Krooninen enterovirusinfektio muokkaa laajasti haiman solujen toimintaa

Julkaistu 10.9.2019
Tampereen yliopisto
Professori Heikki Hyöty
Tämä tutkimus osoittaa, että nämä diabetekseen liitetyt virukset voivat aiheuttaa kroonisen infektion haimasoluissa, toteaa professori Heikki Hyöty.
Enterovirusinfektiot ovat yleisiä ja usein melko vähäoireisia virusinfektioita, joiden ajatellaan liittyvän myös tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen. Tyypin 1 diabetes on sairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat beetasolut tuhoutuvat, ja se on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Turun ja Tampereen yliopistojen tuore tutkimus tukee yhteyttä enterovirusinfektioiden ja tyypin 1 diabeteksen välillä.

Turun biotiedekeskuksen akatemiaprofessori Riitta Lahesmaan ryhmän ja Tampereen yliopiston professori Heikki Hyödyn ryhmän tuoreen tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää mekanismeja, jotka voivat johtaa kroonisen enterovirusinfektion muodostumiseen haimassa. Tutkimus pyrki myös luomaan kattavan kuvan enterovirusinfektion aiheuttamista, mahdollisesti terveydelle haitallisista muutoksista.

Tutkimuksessa hyödynnettiin moderneja proteomiikan menetelmiä, joiden avulla mitattiin infektion vaikutusta tuhansien eri proteiinien ilmenemiseen ja eritykseen haiman kroonisen enterovirusinfektion solumalleissa.

Lähes vuoden kestäneet krooniset enterovirusinfektiot muokkasivat lukuisien solujen toiminnalle keskeisten proteiinien, kuten energia-aineenvaihduntaa säätelevien proteiinien, ilmenemistä soluissa. Infektiot aiheuttivat myös muutoksia monien proteiinien erityksessä.

– Muun muassa säädellyn eritysreitin proteiinien, jotka osallistuvat beetasoluissa hormonien kuten insuliinin eritykseen, tasot laskivat kroonisen infektion myötä. Infektiot vaikuttivat selvästi myös muiden beetasolujen toimintaan ja selviytymiseen liittyvien proteiinien määriin, tutkijatohtori Niina Lietzén Turun biotiedekeskuksesta kertoo.

– Tämä tutkimus osoittaa, että nämä diabetekseen liitetyt virukset voivat aiheuttaa kroonisen infektion haimasoluissa. Kiinnostavaa on, että kahden eri enteroviruskannan vaikutukset solujen toimintaan olivat osittain hyvin erilaisia vasteita. Esimerkiksi immuunivasteiden aktivoitumisessa havaittiin suuria eroja näiden kahden viruskannan välillä. Tämä viittaa virusten erilaiseen kykyyn manipuloida solun puolustusjärjestelmiä, Hyöty lisää.

IScience-julkaisussa ilmestynyt tutkimus paljasti useita mekanismeja, joilla krooniset enterovirusinfektiot voivat vaikuttaa haiman toimintaan ja mahdollisesti myös tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen.  Tutkimus on osa Tampereen yliopiston väitöskirjatutkijan Anni Honkimaan ja Turun yliopiston tohtorikoulutettavan Karoliina Hirvosen käynnissä olevia väitöskirjatutkimuksia.

Alkuperäinen julkaisu:
Lietzén, N., Hirvonen, K., Honkimaa, A., Buchacher, T., Laiho, J.E., Oikarinen, S., Mazur, M.A., Flodström-Tullberg, M., Dufour, E., Sioofy-Khojine, A.-B., Hyöty, H., Lahesmaa, R., Coxsackievirus B persistence modifies the proteome and the secretome of pancreatic ductal cells, ISCIENCE (2019), doi: https://doi.org/10.1016/j.isci.2019.07.040

Lisätietoja:
Heikki Hyöty, professori, Tampereen yliopisto, 050 516 8480, heikki.hyoty [at] tuni.fi
Riitta Lahesmaa, akatemiaprofessori, Turun biotiedekeskus, 040 718 4813, rilahes [at] utu.fi

Kuva: Jonne Renvall