Hyppää pääsisältöön

Kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tutkimushankkeisiin 20 miljoonaa euroa

Julkaistu 25.11.2020
Tampereen yliopisto
Yliopiston lippu
Suomen Akatemia on myöntänyt 20 miljoonaa euroa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tieteelliseen tutkimukseen. Rahoitus on osa vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa Suomen Akatemialle myönnettyä lisävaltuutta. Määräaikaan mennessä hakuun jätettiin 65 hakemusta, joissa oli yhteensä 151 osahanketta. Myöntöpäätöksen sai 16 hanketta, joissa on 42 osahanketta.

- Olemme tänä vuonna nähneet, kuinka suuri merkitys korkeatasoisella tutkimuksella on kriiseihin varautumisessa ja kriisinaikaisten toimintaratkaisujen kehittämisen tukena. Siksi tämä Suomen Akatemian ensimmäinen kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden erityishaku on tärkeä, Suomen Akatemian tutkimusylijohtaja Riitta Maijala muistuttaa.

Haun tavoitteena on lisätä ymmärrystä yhteiskuntaa koskettavista kriiseistä sekä niiden ennakoinnista ja ratkaisemisesta. Tämä rahoitus edistää monipuolisesti kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeisten teemojen tutkimusta, jolla on sekä tieteellistä että yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

- Rahoitetuissa hankkeissa on monipuolisesti edustettuina sekä järjestelmätason toimiin liittyvä tutkimus että tavallisen kansalaisen näkökulma. Tieteidenvälisyyttä toteutetaan niissä erityisen innovatiivisella tavalla, kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden haun jaoston puheenjohtaja Tua Huomo avaa rahoituspäätöksiä.

Kriittiset terveydenhuoltoympäristöt digitalisoidaan

Akatemiatutkija Johanna Virkki Lääketieteen ja terveystekologian tiedekunnasta sai rahoituksen hankkeelle Kriittisten terveydenhuoltoympäristöjen toiminnan varmistaminen modernin teknologian avulla: Uudenlainen mobiilirobottien ja passiivisen RFID teknologian fuusio.

Projektissa digitalisoidaan kriittiset terveydenhuoltoympäristöt jotta mahdollistettaisiin niiden toiminta erilaisten kriisien aikana. Digitalisointi tapahtuu vaatteisiin ja ympäristöön integroitujen passiivisten RFID komponenttien ja sensoreiden avulla. Uudenlaisen datafuusion avulla mobiilirobotit voivat hyödyntää tätä RFID dataa ja suorittaa erilaisia rutiinitehtäviä, joka vapauttaa henkilöstön työaikaa tärkeämpiin tehtäviin. Kriisitilanteessa mobiilirobotit ottavat lisäksi hoitaakseen monipuolisia kriittisiä tehtäviä omien rutiinitehtäviensä ohelle.

Projektin tuloksena saadaan korkeatasoisia tieteellisiä julkaisuja ja laadukkaita avoimesti saatavilla olevia demovideoita. Projektin yhteistyökumppanit useilta eri terveydenhuollon aloilta varmistavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tuomalla projektiin terveydenhuoltoympäristöjen todelliset tarpeet.

Terveydenhuollon kriisivalmius tarkasteluun

Professori Ilmo Keskimäki THL:sta ja tenure track -tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen tutkivat muutosjoustavuutta, kriisivalmiutta ja huoltovarmuutta suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Terveydenhuollon kriisivalmius ja huoltovarmuus sekä muutosjoustavuus ovat tärkeitä yhteiskunnan kohdatessa kriisi- ja häiriötilanteita. COVID-19 pandemia on tuonut näkyviin niin hyviä käytänteitä kuin haavoittuvuuksia terveydenhuoltojärjestelmän toiminnassa. Ajankohtaisen pandemian tarkastelu ei kuitenkaan mahdollista terveydenhuoltojärjestelmän varautumis- ja kriisinhallintakyvyn kokonaisvaltaista analysointia.

Hankkeessa hahmotetaan erilaisia terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvia uhkia sekä arvioidaan ja kehitetään järjestelmän kykyä varautua niihin, hallita niitä ja oppia niistä.

Hanke alkaa tutkijaryhmän jo käynnistämällä COVID-19 pandemian tarkastelulla, josta se laajenee myös muiden kriisiskenaarioiden (esim. kyberhyökkäys terveydenhuollon tietojärjestelmiin) tarkasteluun. Lopputuotoksen hankkeessa tuotetaan kokonaisvaltainen terveydenhuoltojärjestelmän resilienssiä ja kriisienhallintaa vahvistava malli.

Ympäristölähtöisten riskien hallinnalle tukea

Professori Turo-Kimmo Lehtonen on mukana Helsingin yliopiston Janne Hukkisen johtamassa LONGRISK-konsortiossa, joka tutkii päätöksenteon tukea ympäristölähtöisten monimutkaisten ja kauaskantoisten riskien hallintaan kaupunkialueilla.

Haastavimmat kriisit kypsyvät hitaasti ympäristön ja yhteiskunnan monimutkaisessa vuorovaikutuksessa, purkautuakseen lopulta nopeana sarjana toisiaan seuraavia katastrofeja. Tästä kertovat lumimyrskyjen, tulvien, kuivuusjaksojen ja tulipalojen aiheuttamat yhteiskunnalliset kriisit Euroopassa. Väestön, talouden ja kriittisen infrastruktuurin keskittyminä kaupungit kärsivät usein eniten.

LONGRISK auttaa kaupunkeja priorisoimaan toimenpiteensä pitkän aikavälin kriittisten vaikutusten perusteella. Tutkijat järjestävät Helsingissä, Tampereella ja Kotkassa tilannehuoneharjoituksia, joiden pohjalta kehitetään yksityiskohtaiset ohjeet suomalaisten kaupunkien varautumiseen monimutkaisiin pitkän aikavälin riskeihin. Harjoitusten realistisuutta lisätään vuorovaikutteisella mallinnuksella ja Copernicus-maanhavainnointijärjestelmän tiedoilla.

LONGRISKin integroitu tuki päätöksenteolle auttaa priorisoimaan investointi- ja riskinhallintavalintoja kaupunkialueilla.

Kiinteistöjen rooli kriisinhallinnan apuna tutkitaan

Tenure track -tutkija Sofie Pelsmakers on mukana Aalto-yliopiston Saija Toivosen johtamassa  KIInteistöt Kriisinhallinnan Apuna - Ratkaisuja Integroituna Tulevaisuuteen  -tutkimuksessa.

Tutkimus tarkastelee kiinteistöjen roolia kriisinhallinnan keinona. Kiinteistöt ovat kriiseissä tärkeässä roolissa, sillä alueilla ja erilaisilla tiloilla, olivatpa ne koteja tai työtiloja, on merkittävä vaikutus ihmisten toimintaedellytyksiin ja hyvinvointiin. Tutkimus on luonteeltaan poikkitieteellinen yhdistäen tulevaisuudentutkimusta, arkkitehtuuria, kaupunkitutkimusta, maankäytön ja tilojen suunnittelua sekä kiinteistötaloutta.

Tuloksena kuvataan kriisien vaikutuksia tilojen ja alueiden käyttöön sekä ihmisten hyvinvointiin ja annetaan konkreettisia työkaluja ja ratkaisuja niin asuin- ja työtilojen kuin alueidenkäytön suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöön, hallintaan, johtamiseen ja hyvien toimintatapojen edistämiseen kriisivalmiuden parantamiseksi.

Jätevesien taudinaiheuttajat selvitetään

Tarja Pitkänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Annamari Heikinheimo Helsingin yliopistosta ja Sami Oikarinen Tampereen yliopistosta tutkivat yhteistyöhankkeessaan taudinaiheuttajamikrobien ja antibioottiresistenssin ympäristöseurantaa jätevesiverkostossa.

Ryhmä tutkii jätevesinäytteitä ja niiden sisältämiä mikrobeja ja metagenomia selvittääkseen jäteveteen erittyvät taudinaiheuttajat ja tuottaakseen tutkimukseen perustuvia suosituksia jätevesiperustaiseen seurantaan. Näin tartuntatautien hälytysmerkit voidaan helpommin havaita ennalta epidemioiden hillitsemiseksi.

Rahoituspäätökset Suomen Akatemian sivuilla