Tutkimus

Kotiin eristäytyminen korona-aikana vaikeutti lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden avun saamista

viitekuvassa tyhjän kerrostalon rikkinäinen ikkuna
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden on ollut vaikeampaa hakea ja saada apua korona-aikana, koska kotiin eristäytyminen on mahdollistanut ja tuonut esiin läheisten ihmisten pakottavaa kontrollia ja vallankäyttöä, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa tarkastellaan väkivaltatyöntekijöiden näkemyksiä siitä, kuinka turvakodeista ja väkivaltatyön avopalveluista lähisuhdeväkivaltaan apua hakeneiden tilanne ja palvelujen saatavuus on korona-aikana muuttunut.

Tutkimuksen aineistona on käytetty turvakodeista korona-aikana kerättyjä seurantakyselyjä sekä turvakotien ja väkivaltatyön avopalvelujen työntekijöiden ryhmähaastatteluja.

Esimerkiksi digitaalisen ja taloudellisen väkivallan muodot ovat nousseet aiempaa vahvemmin esille asiakastyössä. Ammattilaisten keskuudessa ovat herättäneet huolta myös lasten katoaminen väkivaltapalvelujen piiristä ja se, kuinka haavoittuvat ryhmät, kuten maahanmuuttajat, pääsevät palvelujen piiriin.

— Lähisuhdeväkivaltaan haetaan yleensä apua vasta pitkän ajan kuluttua väkivallan alkamisesta. Korona-aikana tapahtunut väkivalta saattaa siten näkyä palvelujärjestelmän kuormituksena vielä vuosien päästä, toteaa tutkimuksen Tampereen yliopiston osahankeen johtaja, sosiaalipolitiikan apulaisprofessori Marita Husso.

Korona-aika teki tutkimuksen mukaan näkyväksi sekä asiakkaiden yksinäisyyden ja eristyksen että palvelujärjestelmän aukot ja rakenteellisten ratkaisujen tarpeen.

Vaikuttava väkivaltatyö edellyttää tutkijoiden mukaan aihepiirin opintojen sisällyttämistä osaksi tutkintoja ja koulutusta sekä väkivaltatyön valtakunnallista ja alueellista koordinointia.

— On myös tärkeää, että väkivallasta kysytään sosiaali- ja terveyspalveluissa systemaattisesti ja väkivaltaan on tarjolla apua. Väkivaltaan puuttuminen vähentää inhimillistä kärsimystä ja säästää merkittävän määrän kustannuksia, Husso sanoo.

— Väkivaltatyön ja palvelujärjestelmän kehittämiselle sekä aihepiirin tutkimuksen resurssien lisäämiselle on suuri tarve. Väkivaltaan puuttuminen ja sen vähentäminen on yhteiskunnallisen muutoksen, tasa-arvon ja kestävän kehityksen edellytys, Husso toteaa.

Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston Koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ) -hanketta. Hankkeen tutkimusten yleistajuisia abstrakteja kootaan Sosiaalilääketieteen yhdistyksen sivuille.

Tutkimus on saanut rahoitusta eduskunnan myöntämästä lisämäärärahasta koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimiseen.
 
Husso, M., Hyväri, E., Kaittila, A., Hietamäki, J., Karhinen-Soppi, A., Kekkonen, O., & Tuominen, J. (2021) Korona, koti ja kontrolli: väkivaltatyöntekijöiden näkemyksiä lähisuhdeväkivallan kohteina olleiden  avun saamisen haasteista korona-aikana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 2021: 58: 349–360

Yhteyshenkilöt

 

Apulaisprofessori Marita Husso, Tampereen yliopisto
marita.husso [at] tuni.fi

Erikoistutkija Anniina Kaittila, Turun yliopisto
sairai [at] utu.fi

Erikoistutkija Johanna Hietamäki, THL
johanna.hietamaki [at] thl.fi

Kuva: Jonne Renvall

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset