Ajassa

Koronavuosi kirkasti näkymää ikääntyvään yhteiskuntaan

Professori Marja Jylhä
Kuva: Jussi Koivunen/Studio Koivunen Oy.
Yhä useampi elää nykyisin yli 90-vuotiaaksi. Pitkäikäisyyden vallankumousta kuvataan uudessa Marja Jylhän kirjassa, jossa hän myös kirjaa aikalaishavaintoja koronapandemiasta. Gerontologian professori jäi täysin palvelleena eläkkeelle kokopäivätyöstä mutta jatkaa tutkimista ja ikäihmisten puolustamista yhteiskunnassa. Pitkänä koronavuonna Jylhä oppi itsekin uutta.

Kun professori Marja Jylhä palasi alkuvuodesta 2020 Yhdysvalloista Tampereelle, ei juuri kukaan aavistanut tulevaa. Ehkä virus pysyisi aisoissa, moni varmasti ajatteli.

Muutamassa päivässä yliopiston ovet olivat kiinni ja ihmiset istuivat ruutujensa ääressä. Jylhäkin joutui opettamaan kurssiaan verkossa, mikä tuntui hänestä mahdottomalta ajatukselta.

– Riemastuin kun huomasin, että kyllä minä osaan. Aivan hämmästyttävää, kuinka sen kykeni tekemään, vaikka oli aivan vakuuttunut mahdottomuudesta.

Ensimmäinen kevät sujui villasukat jalassa kotona työskennellen. Huhtikuun aikoihin Jylhä alkoi kirjoittaa kirjaa, jonka Vastapaino julkaisi syksyllä 2021, kun pandemia jatkuu edelleen.

Vanhuustutkijan koronavuosi — Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous kuvaa kolmea suurta aihetta, jotka limittyvät Jylhän kirjoittaessa kirjaa eräänlaiseksi päiväkirjaksi. Jylhä käsittelee koronan leviämistä etenkin ikääntyvien näkökulmasta. Toisena pääaiheena on vanhenemistutkimus vuoden aikana. Jylhä painottaa ikäpolitiikkaa. Kolmanneksi tarkastelussa ovat maailman tapahtumat Jylhän etäoloista katsoen.

Pandemian seuraukset tutkimuksen kohteena

– Kaikkiin yli 70-vuotiaisiin vaikutti se, että heitä pyydettiin, ohjattiin ja melkein käskytettiin pysymään kotona ja erossa sosiaalisista kontakteista, Marja Jylhä sanoo.

Gerontologit ovat tuoreeltaan kartoittaneet kokemuksia. Pandemia on vaikuttanut hyvin eri tavoin, sillä jos kaikki 65 täyttäneet luetaan samaan ’ikääntyneiden’ ryhmään, ovat ryhmän sisäiset ikäerot jopa 40 vuotta. Vaikka vanhuudeksi käsittäisi aivan viimeiset vuodet, ihmisten elämäntilanteet ja toimintakyky vaihtelevat. Siksi korona on Jylhän mukaan vaikuttanut ihmisiin eri tavoin.

– Enemmistö on suhtautunut hyvin rauhallisesti ja ymmärtäväisesti. Suurin osa ajattelee, että rajoitukset ovat heidän omaksi hyväkseen. Erityisesti silloin kun luotetaan yhteiskuntaan, on toimet otettu hyvin vastaan.

– Mutta monille on tietysti tullut ikäviä asioita, kun sosiaalinen kanssakäyminen loppuu. Koronalla on ollut seurauksia, joita ei vielä tiedetä. Vähiten tiedetään kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä, professori Jylhä sanoo.

Jylhä tarkoittaa esimerkiksi kotiavun varassa eläviä muistisairaita, jotka eivät ymmärrä täysin tilannetta. Silloin omaisten ja vapaaehtoisten kontaktien yhtäkkinen loppuminen on voinut luoda vaikean tilanteen.

Gerontologian tutkijat Tampereella jatkavat parhaillaan sen selvittämistä, miten korona-ajan eristäytyminen ja terveydenhuollon väheneminen vaikuttavat hyvinvointiin, toimintakykyyn  ja palvelujen tarpeeseen pitkällä aikavälillä.

Ikääntyvä yhteiskunta tarvitsee kaikki mukaan

Marja Jylhä haluaa korostaa ikää yhteiskunnallisessa keskustelussa.

– Suomen ikäpolitiikkaa kyllä ihmettelen. Julkisuudessa väestön ikääntyminen esitetään syyksi kaikkiin mahdollisiin ongelmiin. Samalla päteviä ja kykeneviä myöhäiskeski-ikäisiä ihmisiä työnnetään monella tavalla yhteiskunnan marginaaliin, ulos vallasta ja vastuusta. Vanhanaikaista ajattelua, sanoo Jylhä.

Pandemian suojaamispäätökset muodostavat Jylhän mukaan dilemman. Henkiä säästyi ja ihmisillä on oikeus terveyteen, mutta toisaalta fakta on hänen mielestään se, että raja meidän ja ’niiden vanhojen’ välille vedettiin ainakin yleisessä keskustelussa voimakkaana. Erottelu on Jylhän mielestä haitallista tasavertaisuusnäkökulmasta.

– Kun ilmoitettiin, että yli 70-vuotiaiden täytyy erityisesti olla varovaisia ja pysyä kotona, siinähän jaettiin ihmiset kahteen ryhmään: ovat ’ne vanhat’ ja sitten tavalliset. Se ei ole hyvä asia ikääntyvässä yhteiskunnassa, vaan tuottaa haitallista ikäjaottelua, joka vahvistaa ikääntyneitten ihmisten toiseutta, Jylhä analysoi.

Helppoja ratkaisuja ei silti ole, ja lääkärinä Marja Jylhä ymmärtää perustelut: ikä lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Tautinäkökulmasta Jylhä allekirjoittaa rajoitukset ja katsoo suomalaisen yhteiskunnan onnistuneen epidemian torjunnassa. Hän kehottaa ajattelemaan tilannetta, jossa mitään ei olisi tehty ja tuhannet ikäihmiset olisivat menehtyneet tautiin. Minkälaista keskustelua siitä nyt käytäisiin – varmasti aika tiukkaa, Jylhä lataa. 

Gerontologia yhdistää yksilön ja yhteiskunnan monitieteisesti

Marja Jylhä on jäänyt eläkkeelle professorin kokopäivätyöstä, mutta hän jatkaa tutkimusta muun muassa ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä (CoEAgeCare). Takana ovat ajat, jolloin vanhuutta käsiteltiin pääasiassa pitkäaikaishoitona. Kun Marja Jylhä 1970-luvulla opiskeli lääkäriksi, saatiin Tampereelle Pohjoismaiden ensimmäinen gerontologian professuuri. Gerontologia on nykyisin ikääntymisen monitieteistä tutkimusta, joka kattaa tutkimusaiheita vanhenemisen biologiasta yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Jylhää ja hänen tutkijakollegoitaan kiinnostavat pitkäikäisyyden seuraukset, joita on tutkittu neljännesvuosista tunnetussa Tervaskannot 90+ -tutkimuksessa.

– Mitä se tarkoittaa, kun elämä venyy yläpäästä. Yhä useampi elää 90- ja jopa 100-vuotiaaksi, joten on tärkeä tietää, minkälaisia lisävuodet ovat. Missä kunnossa ihmiset ovat ja millainen heidän elämänlaatunsa on, Jylhä kuvaa aihetta.

Tutkijoiden tarkastelussa on myös palvelujärjestelmä: etenkin se, minkälaista hoitoa ihmiset tarvitsevat ja saavatko he sitä tarpeeksi.

Jylhä ymmärtää ikääntyvät elämäänsä suunnittelevina ihmisinä, jotka vaikuttavat yhteiskunnassa.

– Missä määrin tapahtuu ikäsyrjintää? Joskus keskusteluissa kuulostaisi ikään kuin iäkkäät olisivat vain toimenpiteiden kohteena. Sehän ei ole ollenkaan niin, vaan he ovat aktiivisia toimijoita omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Näitäkin asioita yritetään lähestyä tutkimuksen konstein, Marja Jylhä sanoo.

***

Gerontologian tutkimuskeskus ja Vastapaino yhteistyössä Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kanssa järjestävät kirjan ’Vanhuustutkijan koronavuosi — Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous’  keskustelutilaisuuden 15.11. klo 17 alkaen. Tampereen yliopiston Linna-rakennuksessa keskustelemassa ovat professorit Marja Jylhä, Marja Vaarama ja YLEn sosiaali- ja terveysasiain erikoistoimittaja Tiina Merikanto.

Vanhuustutkijan koronavuosi -kirjan esittely kustantaja Vastapainon sivuilla
 

Teksti: Mikko Korhonen
Valokuva: Jussi Koivunen/Studio Koivunen Oy

Aiheeseen liittyviä uutisia

Uusimmat uutiset kategoriassa Ajassa

Uusimmat uutiset