Hyppää pääsisältöön

Koronatiedotus ei tavoita kaikkia kielivähemmistöihin kuuluvia

Julkaistu 3.4.2020
Tampereen yliopisto
Eerika Finell
Eerika Finell selvittää kielivähemmistöjen tiedonsaantia koronatilanteessa.
Viimeisen parin viikon aikana arabian-, somalin ja venäjänkielistä koronauutisointia on lisätty paljon. Tampereen yliopistossa menneillään olevasta selvityksestä käy ilmi, että tieto ei kuitenkaan vielä tavoita kaikkia kohderyhmiä kovin hyvin.

Tampereen yliopistossa alkoi viime viikolla selvitystyö kielivähemmistöjen tiedonsaannista ja kokemuksista koronavirusepidemian aikana. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa nopeasti tietoa siitä, minkä kanavien kautta Suomessa asuvat venäjän-, somalin- ja arabiankieliset vähemmistöt saavat tietoa koronaviruksesta ja epidemiaan liittyvistä viranomaisohjeista.

Selvitysprojektia johtaa sosiaalipsykologian dosentti, akatemiatutkija Eerika Finell Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. Selvityksen rahoittaa Koneen Säätiö.

Tiedonkulun lisäksi selvitämme, millaisia kokemuksia ja ajatuksia kielivähemmistöihin kuuluvilla on epidemiasta ja miten haastateltavat ovat itse suojautuneet taudilta, Finell kertoo.

Selvityksen kohdejoukkona ovat yli 50-vuotiaat. Aineisto kerätään puhelinhaastatteluina venäjän, somalin ja arabian kielillä.

Haastattelut aloitettiin maanantaina 23. maaliskuuta. Tiistaihin 31.3. mennessä haastatteluja oli tehty yhteensä 126.

Tieto ei aina löydä perille

Selvityksessä haastatelluille arabian- ja somalinkielisille vastaajille televisio ja sosiaalinen media sekä lapset ja tuttavat ovat tärkeimpiä tiedonlähteitä; venäjänkielisille keskeisiä kanavia ovat uutistoimistojen verkkosivut. Eräät haastateltavat ovat nostaneet esiin myös työ- ja opiskelupaikat.

– Muutama arabiankielinen haastateltava on jopa kertonut, että työ- tai opiskelupaikka on ainut kanava, josta he saavat tietoa viranomaisohjeista ja -määräyksistä.

Finellin mukaan somalin-, arabian- ja venäjänkielistä tiedotusta koronaviruksesta on lisätty Suomessa paljon kahden viime viikon aikana. Esimerkiksi Yleisradio on laajentanut monikielistä koronauutisointia ja tarjoaa nyt koronauutisia mm. arabiaksi, somaliksi, kurdiksi ja persiaksi.

Vaikka tietoa on nyt paljon tarjolla, se ei kuitenkaan tavoita kaikkia kohderyhmiä kovin hyvin.

– Jotkut arabiankieliset haastateltavat kertovat edelleen, että eivät saa tietoa suomalaisista viranomaisohjeista ”oikein mistään”, Finell sanoo.

– Myös osa somalinkielisistä on kertonut olevansa tuttavien ja ystävien suullisen tiedottamisen varassa.

Haastatteluissa mainittuja tärkeitä arabiankielisiä tietolähteitä ovat esimerkiksi Al-Jazeera ja Al-Arabiya, Facebookin Suomi arabiaksi -sivusto ja kansanedustaja Hussein Al-Taeen videot. Somalinkielinen yhteisö vaikuttaa tiedottavan lukuisten kanavien kautta.

Kaikki ryhmät ovat maininneet Yleisradion. Venäjänkielisissä haastatteluissa ovat nousseet esiin myös mm. Helsingin Sanomat ja kaupunkien verkkosivut.

Finell huomauttaa, että hakukoneet eivät löydä kovin hyvin suomalaisten viranomaisten tuottamia sivustoja, jos henkilö etsii tietoja somaliksi, arabiaksi tai venäjäksi.

–  Erityisesti arabian kielellä tekemissämme hauissa suomalaisten viranomaisten sivuja löytyi huonosti, vaikka niitä on jo runsaasti olemassa, Finell sanoo.

Tieto saattaa olla sivustoilla muutenkin hankalasti löydettävissä ja monen klikkauksen päässä.

–  Selkeät, lyhyet sosiaalisen median kautta jaettavat videot voisivat olla muita medioita tehokkaampi tapa tavoittaa varsinkin arabiankielistä ja somalinkielistä kohdeyleisöä.

Finell kertoo, että tällaisia videoita on alettu jo tuottaa.

–  Kaiken kaikkiaan on ollut vaikuttavaa, miten nopeasti eri tahot ovat reagoineet tiedottamisen tarpeeseen.

Selvityksen tuloksista tiedotetaan viikoittain

Selvitysryhmään kuuluu Finellin lisäksi kolme tutkimusapulaista.

– Selvityshanke sai alkunsa, kun johtamani toisen hankkeen aineistonkeruu keskeytyi koronan vuoksi. Hankkeessa työskenteli kolme osa-aikaista arabian, somalin ja venäjän kielen taitoista tutkimusapulaista, joille piti kehittää nopeasti tekemistä, Finell kertoo.

Aineistonkeruu alkoi vauhdikkaasti. Nopean aikataulun vuoksi tiedonkeruussa käytetään niin sanottua lumipallomenetelmää, eli haastateltavilta pyydetään apua uusien haastateltavien löytämiseen. Otanta ei näin ollen ole edustava, mutta tässä tilanteessa lumipallomenetelmä on paras mahdollinen tapa laajentaa osallistujajoukkoa.

Projekti laatii selvitystyön aikana viikoittain tiedotteita viranomaisten käyttöön vielä muutaman viikon ajan. Ensimmäinen tiedote lähetettiin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja suurten kaupunkien viranomaisille 25. maaliskuuta. Toinen tiedote julkaistiin torstaina 2. huhtikuuta, ja se lähetettiin myös useisiin ministeriöihin.

Haastattelujen on määrä jatkua vielä muutaman viikon.


Lisätietoa selvitystyöstä

Tiedote havainnoista 2.4.2020

Teksti: Tiina Wesslin
Kuva: Jonne Renvall