Tutkimus

Koronasulku ei pahasti järkyttänyt ikäihmisten arkea

Henkilö haravoi lehtiä. Koira seuraa vierellä.
Kuva: Gerontologian tutkimuskeskus GEREC
Yli 65-vuotiaat suhtautuivat koronapandemian vaatimiin muutoksiin arjessaan joustavasti ja sopeutuen. Tämä ilmenee uudesta puhelinhaastatteluihin pohjautuvasta tutkimuksesta.

Monen haastatellun arki oli säilynyt melko ennallaan. Joidenkin arki oli kuitenkin muuttunut huonommaksi ja hyvinvointi heikentynyt erityisesti sosiaalisten kontaktien harvenemisen takia. Oli niitäkin, jotka olivat kokeneet muutokset jopa hyvinä ja tarpeellisina.

Muuttumattoman arjen taustalla oli usein mahdollisuus muokata hiukan päivittäisiä toimiaan, kuten lisätä puhelinyhteydenottoja ja panostaa yksin tehtäviin harrastuksiin. Näin arki oli mahdollista säilyttää mielekkäänä. Joskus muuttumattoman arjen taustalla oli kuitenkin se, että arki oli jo ennen pandemiaa ollut liikkumisvaikeuksien ja yksinäisyyden takia rajoitettua. Pandemia-aika ei tuonut tähän muutosta.

Joillekin harrastukset olivat olleet tärkeitä ja tarjonneet sosiaalisia kontakteja, mutta niitä ei voinut pandemian aikana jatkaa. Näin oli esimerkiksi silloin, kun toiminta tapahtui palvelutaloissa, joihin ei voinut korona-aikana mennä. Niille, joille palvelutalojen tarjoama palvelu- ja harrastusympäristö oli ollut tärkeää, korona-ajan arki tuntui aiempaa huonommalta ja horjutti hyvinvointia.

Joissakin tapauksissa juuri korona-aika sulkuineen tarjosi mahdollisuuksia keskittyä itselle tärkeään asiaan, jolle ei aiemmin ollut ollut yhtä paljoa aikaa. Tällainen asia oli esimerkiksi luonnossa liikkuminen.

Moni suhteutti rajoitukset yhteisöön ja koki arvostusta

Jotkut myös käänsivät mielessään tapahtumat positiiviseen valoon, ja suhteuttivat rajoitusten yksilöille aiheuttamat haitat laajempaan kokonaisuuteen. Tämä koski esimerkiksi palvelutalojen vierailurajoituksia.

– Usein ei tulla ajatelleeksi sitä, että ihmisen sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluu tunne siitä, että on tärkeä omalle yhteisölleen. Moni vanhempi ihminen suhtautui koronan aiheuttamiin rajoituksiin tyynesti ja halusi tehdä oman osansa yhteisön suojelemiseksi. He myös arvostivat rajoituksia siksi, koska näkivät, että niiden tarkoitus oli suojella heitä itseään. He kokivat ne yhteiskunnan arvostuksena vanhempia ihmisiä kohtaan, toteaa tutkijatohtori Päivi Ahosola.

Tutkimus on osa Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää ikääntyvien ihmisten näkemyksiä hyvinvoinnista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä.

Puhelinhaastatteluihin osallistui 31 henkilöä, jotka olivat iältään 64–96-vuotiaita. Osa haastatelluista asui palvelutalossa ja osa tavallisessa asunnossa. Haastattelut tehtiin kesällä 2020.

SoWell-tutkimusta on rahoittanut vuodesta 2018 lähtien Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.

Tietoa hankkeesta, sen uusista julkaisuista sekä tiedon julkistamiseen suunnatuista yleisöseminaareista ilmoitetaan myös projektin kotisivulla.

Alkuperäinen julkaisu:
Ahosola Päivi, Tuominen Katariina, Tiainen Kristina, Jylhä Marja & Jolanki Outi (2021) Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Yli 65-vuotiaiden arki korona-aikana. Gerontologia, ennakkojulkaisu.
DOI: https://doi.org/10.23989/gerontologia.103376

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Päivi Ahosola, paivi.i.ahosola [at] tuni.fi, 050 436 7282
Dosentti Outi Jolanki, outi.jolanki [at] tuni.fi, 040 190 1660

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset