Tutkimus

Koronarajoitustoimista halutaan sallivampia hoivakodeissa - tapaamiset ovat vanhusten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin perustana

Rollaattorit
Vierailurajoitukset on koettu stressaaviksi hoivakodeissa koronapandemian aikana. Huoli läheisestä on heikentänyt ymmärrystä henkilökunnan toimintaan ja lisännyt hoitajiin kohdistunutta kritiikkiä. Osa läheisistä on kuitenkin ymmärtänyt tilanteen hankaluudet myös hoitajien kannalta.

Tampereen ammattikorkeakoulussa asiaa on tutkittu osana Akuuttihoidon opintoja. Karoliina Ruutinen ja Minna Salmesvuori (YAMK, kliininen asiantuntija) ovat tutkineet hoivakotien vanhusten läheisten kokemuksia koronarajoitusten vaikutuksista.  

Päätökset perustuvat ammattietiikkaan ja potilasturvallisuuteen

Saaduissa vastauksissa korostuivat yhteydenpidon haasteet sekä läheisen ja vanhuksen että läheisen ja hoitajien välillä. Myös vierailurajoitukset koettiin stressaavina ja niihin kaivattiin enemmän vapautta.

Ruutinen ja Salmesvuori sekä akuuttihoidon yliopettaja Marjo Räsänen korostavat omaisten tarvitsevan ajantasaista ja yhteneväistä informaatiota koronarajoituksista ja hoitotyön toteuttamisen erilaisista tavoista sekä mahdollisuutta keskustella käytännöistä omaisten tapaamisiin liittyen.

Hoitohenkilökunnan päätöksenteko ja ratkaisut perustuvat hoitajien ammattietiikkaan ja potilasturvallisuuteen, ja tavoitteina kaikilla ratkaisuilla on, etteivät hoivakotien asukkaat tai henkilöstö sairastuisi koronaan. Hoitotyötä tulisi saada tehdä aina ammattietiikan mukaisesti ja mahdollisimman laadukkaasti. Jos hoitohenkilökunta joutuu esimerkiksi kiireestä tai resurssien puutteista johtuen tekemään vain välttämättömimmän, arvostus työhön voi joutua koetukselle.

Ruutisen,  Salmesvuoren  & Räsäsen artikkelin mukaan kaikkien hoivakotien asukkaiden läheisten ei kuitenkaan ole ollut helppoa ymmärtää vaihtelevia käytänteitä tapaamisrajoituksiin liittyen.

Omaisten tarpeet, toiveet ja odotukset tulisi ottaa entistä paremmin huomioon. Omaisten kanssa tulisi voida keskustella esimerkiksi enemmän niistä tavoista, miten tapaamiset voitaisiin järjestää poikkeusoloissa turvallisesti.

Läheisten vierailut oli varattava etukäteen ja useimmissa tapauksissa vierailemaan sai tulla kerran viikossa. Vierailuaikojen järjestäminen koettiin vaikeaksi muun muassa läheisen töiden vuoksi, tietyiksi päiviksi ja tiettyyn kellonaikaan. Pääsääntöisesti vierailut järjestettiin ulkona tai erillisessä tapaamishuoneessa, mutta koskettaminen oli kielletty turvavälien noudattamiseen liittyen.

Pienillä teoilla suuret vaikutukset

Haastatteluista ilmeni, että osa omaisista koki, ettei heidän hygieniaohjeiden noudattamiseen luotettu turvaväleistä ja suojavarusteista huolimatta. Lisäksi haastatteluista välittyi myös se, että tunnelma hoivakodissa ja hoitotilanteissa koettiin potilaiden ja omaisten näkökulmasta kiireiseksi.

On kurjaa, että hoitajien kiire on välittynyt hoivakotien asukkaiden omaisille. Heillä on tarve olla yhteydessä hoivakodin asukkaaseen ja kuulla tämän voinnista. Pienillä teoilla voidaan osoittaa omaiselle ja hoivakodin asukkaalle, että heistä välitetään ja heitä kuunnellaan, Ruutinen sanoo.

Selvityksen mukaan hoitajiin kohdistuvaa kritiikkiä vähentäisivät yhteneväiset käytänteet hoitotyössä. Terveydenhuoltohenkilöstöä ja hoitajia koskevat, koronaan liittyvät ohjeistukset olisi annettava selkeästi ja yhteneväisesti kaikkialla hoivakodeissa ja hoitolaitoksissa siten, ettei niihin jäisi tulkinnanvaraa.

Selkeät ja yhteneväiset organisaatiotasolta tulevat ohjeistukset voisivat olla ratkaisuna hoitajiin kohdistuvan ymmärryksen lisäämiseksi. Silloin kritiikki ei kohdistuisi viestintuojiin eli potilastyötä tekeviin hoitajiin, sanoo Salmesvuori.

Haastatteluista ilmeni, että puhelimen koettiin helpottaneen pahimpaan ikävään. Osa läheisistä on ollut aktiivisia esimerkiksi korttien lähettämisessä ja ikkunan takana vierailuissa. Osalle vanhuksista puhelimen käyttö oli kuitenkin osoittautunut liian vaivalloiseksi, ja he olisivat tarvinneet enemmän apua sen käyttöön hoitajilta.

Yliopettaja Räsänen pohtii, että yksi hyvä tapa järjestää jatkossa asiakkaiden ja potilaiden tapaamisia, voisi olla esimerkiksi videotapaamisen järjestäminen, mikäli sellaiseen olisi riittävästi resursseja ja välineitä.

Ajan haasteisiin ja kritiikkiin vastattava ketterästi

Kritiikkiin suhtautumiseen tarvitaan nyt toisenlaista valmennusta kuin aiemmin. Koulutukseen sisältyy vertaisarviointia ammattikorkeakoulutasolla ja erikoistumiskoulutuksessa.

Opetuksessani hyödynnän opiskelijoiden kesken vertaisarviointia opettajapalautteen lisäksi jokaisella koulutuksen tasolla niin AMK-, erikoistumis- että YAMK -koulutuksissa palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen, Rasänen kertoo.

Työkokemus on edellytys kliinisen asiantuntijan YAMK-koulutukseen pääsemiseen, joten oma työhistoria ja aiempi ura antavat valmiuksia kritiikin vastaanottamiseen. Akuuttihoidon yliopettajan mukaan asiakkaat ja potilaat ovat yhä enemmän tietoisia oikeuksistaan, joten myös asiakkaiden vaatimukset ja odotukset ovat nyt toisenlaisia kuin ennen.

Digitaalisessa maailmassa odotetaan nopeita reagointeja, ja tähän varmasti tarvitaan lisää harjoituksia ja pedagogisia ratkaisuja opintoihin liittyen, Räsänen sanoo.

Vahva osaaminen ja luottamus omaan osaamiseen edesauttaa kohtaamaan asiakkaiden kritiikkiä ammattitaitoisesti.

Opintojen aikana hoitotyön osaaminen vahvistuu, samoin kuin luottamus omaan osaamiseen, mutta asiakkaiden kritiikin kohtaamista voitaisiin opettaa enemmänkin, opiskelijoina olleet Ruutinen ja Salmesvuori toivovat.

Hoitajat venyvät ja ovat muuntautumiskykyisiä

Koronapandemia on tuonut esille sen, kuinka tärkeitä hoitajat ja heidän nopea reagointinsa sekä muuntautumisensa on. Tampereella pikakoulutettiin 200 hoitajaa tehohoitotyöhön viime keväänä.

Hoitajat osaltaan venyvät ja sitä kautta he saavat arvostusta. Nyt arvostus näkyy enemmän jo sanojen tasolla, mutta ei aina vielä tekoina tai resursseina kuten kliinisen asiantuntijan uusina työmahdollisuuksina, Räsänen kertoo.

Karoliina Ruutinen, Minna Salmesvuori ja Marjo Räsänen toteavat, että koronarajoitustoimia pitäisi kehittää sallivampaan suuntaan. Hoivakotien koronarajoitusten toteuttamisessa tulisikin huomioida enemmän sitä, kuinka tärkeää läheisen tapaaminen on vanhuksen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta.

 

Lisätietoa:

Marjo Räsänen, yliopettaja, akuuttihoito, Tampereen ammattikorkeakoulu p. 050 311 9705 marjo.rasanen [at] tuni.fi ()

Koronarajoitukset kritiikin kohteena hoivakodeissa. TAMKjournal.

Karoliina Ruutinen, kliininen asiantuntija YAMK-opiskelija, työskentelee hoivakodissa vastaavana sairaanhoitajana.  Minna Salmesvuori sairaanhoitaja AMK, kliininen asiantuntija YAMK-opiskelija.

 

 

Teksti: Arja Lundan

Kuva: Pixabay

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset