Tiedote

Koronapandemia vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen vielä pitkään

Luontokuva_Jonne Renvall
Kansainvälinen tutkimus on osoittanut pandemian aiheuttaneen muutoksia mielenterveydellemme. Pandemian vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen tulevat levittäytymään laajalle ja kestämään vielä pitkään.

Tampereen ammattikorkeakoulun mielenterveys- ja päihdetyön yliopettaja, Nina Kilkku, vertaa pandemian vaikutuksia veteen heitetyn kiven aiheuttamiin renkaisiin veden pinnalla. Hän seuraa koronapandemian vaikutuksia mielenterveyteen kansainväliseltä näköalapaikalta, Euroopan psykiatristen sairaanhoitajien organisaatio, Horation puheenjohtajana. Horatio edustaa 20 maata Euroopassa. 

–Mielenterveytemme rakentuu ihmisten välisissä suhteissa. Toki on ihmisiä, jotka saattavat nauttia yksinäisyydestä, mutta eivät kuitenkaan tässä mittakaavassa ja tällä tavalla. Nyt tilanne on kestänyt jo pitkään, ja eristäytyneisyys on ollut pakotettua, Kilkku sanoo.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan muutoksia mielenterveydessämme on jo tapahtunut. Pandemiasta aiheutuvan eristäytymisen, sairastumisen pelon ja yksinäisyyden tiedetään olevan mielenterveyden näkökulmasta riskitekijöitä.

– Samassa veneessä kaikki olemme eri maissa. Sosiaalinen eristäytyneisyys ja pelko mahdollisesta altistumisesta tai tartunnasta on meillä kaikilla, myös niillä, jotka ottavat vastaan muiden emotionaalista hätää mielenterveyspalveluissa, joten kuormittuneisuus on korkealla.

Keväällä näytti Kilkun mukaan hetken aikaa siltä, että psykiatriseen hoitoon tai mielenterveyspalveluihin ei hakeutunut ihmisiä. Ei kenties uskallettu hakeutua hoitoon tartuntariskin pelossa, vaikka tarvetta olisikin ollut.

–Tällä hetkellä mielenterveyspalveluissa on pääsääntöisesti aika täyttä ja palveluntarvetta on paljon. Auttaviin puhelimiin tulevien puhelujen määrä on todella suuri. Se kertoo siitä, miten merkityksellistä aikaa mielenterveytemme kannalta nyt elämme. On hyvä, ettei yritetä liian kauan selvitä yksin.

Rokotusten suhteen monessa maassa ollaan odottavissa ja toiveikkaissa tunnelmissa.  

- Tiedot rokotteista antavat toivoa, mutta samalla ongelmat niiden saatavuudessa lisäävät myös skeptisyyttä, ei oikein uskalleta luottaa tulevaan.

Kilkun mukaan pandemian vaikutuksilla saattaa olla vielä kauaskantoisempi vaikutus, koska tämä koskettaa nyt pitkäkestoisesti laajempaa joukkoa ihmisiä.

– Elämme historiallista aikaa, mutta olemmeko ottaneet oppia aiemmista isoista traumaattisista tapahtumista. Tässä on mukana paljon sellaista pahaa oloa, joka tulee vaikuttamaan ihmisten vointiin, työntekoon ja jaksamiseen vielä pitkään.

Nina Kilkku_Emmi Suominen
Tampereen ammattikorkeakoulun mielenterveys- ja päihdetyön yliopettaja Nina Kilkun mukaan pienillä teoilla on nyt suuri merkitys: soita ystävälle ja kysy, mitä kuuluu. Ja sen jälkeen kuuntele ja ole toista varten.

Opiskelijoiden jaksaminen huolestuttaa

Kilkku on huolissaan erityisesti opiskelijoista. Monet uudet opiskelijat ovat olleet yksinään vieraalla paikkakunnalla jo vuoden ajan.

– Heistä osa on muuttanut vieraalle paikkakunnalle ehkä ensimmäistä kertaa elämässään. He eivät tunne välttämättä vielä ketään ja elinpiiri saattaa keskittyä oman asunnon lisäksi Teamsiin, Zoomiin ja lähikauppaan. Tilanne on huolestuttava, koska samaan elämänvaiheeseen liittyy vahva itsenäisen pärjäämisen ja opintojen etenemisen vaade.

Kilkun mukaan nyt ei ole varaa menettää tulevaisuuden osaajia.

–Opiskelijoilta tulleet viestit siitä, että nyt ei enää jakseta, ovat huolestuttavia. Meillä ei ole yhteiskuntanakaan varaa siihen, että menetämme tulevaisuuden osaajia, puhumattakaan siitä, mitä voimien uupuminen on kokemuksellisesti yksilölle itselleen.  

Kilkku vastaa Tampereen ammattikorkeakoulussa kliinisen asiantuntijan ylemmän AMK-tutkinto-ohjelman mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntaavista opinnoista.

–Omat opiskelijani ovat pohjakoulutukseltaan mielenterveystyön ammattilaisia, ja he ovat tässä tilanteessa myös lujilla. Pidän heidän kanssaan kerran kuukaudessa verkon välityksellä aamukahveja, jotta yhteys säilyy ja on mahdollisuus jutella asioista.

 

Kuolemanpelko ja uupumus seuraavat työssä joka maassa

Suomessa ja kansainvälisesti yhtenä huolenaiheena on tartunnan saaneiden kanssa hoitotyötä tekevien pelko, uupumus ja riski omasta sairastumisesta.

–Joissakin maissa psykiatristen sairaaloiden osastoja on tyhjennetty ja muutettu koronaosastoiksi. Sairaanhoitajat ovat työskennelleet hyvin eri tyyppisisissä tehtävissä, missä ovat aikaisemmin olleet. Huolet ovat kuitenkin samanlaisia eri maissa. Sairaanhoitajien jaksamisen haasteet ja alalta lähteminen näkyy nyt myös mielenterveyspalveluissa eri puolilla Eurooppaa.

Kansainvälisen sairaanhoitajaliitto (ICN) on raportoinut koronaan kuolleista terveydenhuollon henkilöstöstä.

–Viime vuoden loppuun mennessä yli 2200 sairaanhoitajaa oli kuollut koronatartunnan vuoksi. Osalle jää myös pitkäkestoisia oireita, aivan kuten potilaillekin. Hoitajat ovat myös huolissaan siitä, etteivät tartuta läheisiään. Emotionaalinen kuorma on hoitajille riski sekä heidän omalle jaksamiselleen että mielenterveydelleen.

Osa sairaanhoitajista on Kilkun mukaan lähtenyt alalta myös Suomessa tai ainakin harkitsee sitä.

–Olemme erityisen huolissamme hoitajapulasta, eikä tilanne tule jatkossa helpottumaan. Viime keväänä keskusteltiin, voidaanko lainsäädännöllä määrätä hoitajia työhön. Moni alalle aikova saattoi myös miettiä, haluanko alalle, jossa voidaan määrätä töihin. Onneksi tätä määräystä ei tarvittu.

Kilkku toivoo uutisoinnissa nostettavan esille myös positiivisia uutisia, mitä hoitoalalla työskentely antaa.

–Hoitoala on kuitenkin hyvä ala, mielenkiintoinen ja palkitseva. Valitettavasti koronapandemia nostaa pintaan tällä hetkellä vain negatiivisia seikkoja.

Mitä sinulle kuuluu?

Pitkään myös psykoterapeuttina toiminut Kilkku kertoo, että nyt jos koskaan meidän tulisi pitää huolta toisistamme.

– Mitä sinulle kuuluu, on tärkeä kysymys nyt pandemian aikana meille kaikille.

Kilkun mukaan pienillä teoilla on nyt suuri merkitys: soita ja kysy mitä kuuluu. Ja sen jälkeen kuuntele ja ole toista varten. Joskus ei tarvita yhtään sen enempää. Pienillä asioilla väylä toisen luo ja keskustelulle on avattu.

–Tärkeää on pitää kiinni päiväjärjestyksestä: syödä, nukkua ja käydä välillä ulkona. Pitää olla joku syy, miksi nousta sängystä. Rakenne päivässä on ihan äärimmäisen tärkeä, Kilkku tarkentaa.

Nina Kilkku

  • yliopettaja, mielenterveys- ja päihdetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu
  • kliinisen asiantuntijan ylemmän tutkinto-ohjelman vastuuopettaja, mielenterveys ja päihdetyön suuntautuminen
  • terveystieteiden tohtori
  • psykiatrinen sairaanhoitaja, perhe- ja paripsykoterapeutti
  • Euroopan psykiatrisen sairaanhoitajien yhdistyksen Horation puheenjohtaja. Horation tavoitteena on vaikuttaa mielenterveyshoitotyöhön liittyvään päätöksentekoon Euroopassa ja edistää mielenterveystyön käytännön, koulutuksen, hallinnon ja tutkimuksen kehittämistä.
  • Tampereen yliopiston tiedeneuvoston ja Sustainable Welfare Systems -hankkeen johtoryhmän jäsen
  • Fellow of the Faculty of Nursing and Midwifery in Royal College of Surgeons, Ireland (FFNMRCSI)

Teksti: Arja Hautala
Pääkuva: Jonne Renvall, Nina Kilkun kuva: Emmi Suominen

Uusimmat uutiset kategoriassa Tiedote

Uusimmat uutiset