Hyppää pääsisältöön

Koronakevät syvensi koulun ja kotien yhteistyötä ja monipuolisti opetusmenetelmiä

Julkaistu 23.6.2020
Tampereen yliopisto
Opetustilanne Norssin alakoulussa
Tampereen yliopiston Normaalikoululla on takanaan poikkeuksellinen kevät. Koronapandemia laittoi suunnitelmat uusiksi, kun lähiopetuksesta piti siirtyä etäopetukseen nopealla aikataululla. Kokemuksesta voi löytää koulun ja opetuksen kannalta myös myönteistä: koulun ja kotien yhteistyö tiivistyi, opetusmenetelmät monipuolistuivat ja opettajaharjoittelijat saivat ainutlaatuisen kokemuksen opettajan työn merkityksestä.
Johtava rehtori Vesa Toivonen
Norssin johtavan rehtorin Vesa Toivosen mukaan koronapandemia nosti esiin opettajan työn merkityksen.

 

Tampereen yliopiston normaalikoulu eli Norssi on osa kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekuntaa. Norssi toimii opettajaksi opiskelevien harjoittelukouluna, ja siihen kuuluvat alakoulu, yläkoulu sekä lukio. Ala- ja yläkoulu sijaitsevat Tampereen Nekalassa ja lukio Tampereen yliopiston keskustakampuksella.

Normaalikoulun omassa kiinteistössä Nekalan Kuokkamaantiellä on käynnissä remontti ja tilojen laajennus. Ensi syksynä Norssin hajallaan sijainneet perusopetuksen luokat pääsevät kaikki saman katon alle uusittuihin tiloihin.

Norssista on tähän asti toiminut yksi ensimmäinen luokka ja yksi toinen luokka Tampereen kaupungin Muotialatalossa, jossa toimivat myös kaupungin esiopetusryhmä sekä päiväkoti ja neuvola.

– Onneksi Muotialatalon tilat olivat meillä vielä tänä keväänä käytössä. Pystyimme järjestämään lähiopetuksen Muotialatalossa kaikille tarvitseville, ja Tampereen kaupunki hoiti ruokahuollon, Norssin johtava rehtori Vesa Toivonen kertoo.

Aivan aluksi lähiopetusta annettiin hallituksen ohjeistuksen mukaisesti vain kriittisissä ammateissa toimivien vanhempien ensimmäistä, toista tai kolmatta luokkaa käyville lapsille. Ohjeistus vaihtui nopeasti niin, että lähiopetukseen saivat osallistua kaikki halukkaat 1.– 3. luokkien oppilaat. Lisäksi lähiopetukseen olivat oikeutettuja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat.

– Keskimäärin meillä oli lähiopetuksessa viisi oppilasta. Oppilaat hieman kevään kuluessa vaihtuivat, ja aika ajoin oli lähiopetuksessa hieman useampi oppilas lyhyen jakson ajan. Olimme joustavia tässä suhteessa ja pyrimme huomioimaan huoltajien ja oppilaiden tarpeet.

Etäopetusta antavat opettajat opettivat kotoa käsin. Lähiopetuksessa olevat opettajat vuorottelivat viikoittain, ja paikalla oli aina myös kaksi kouluohjaajaa. Lisäksi Muotialassa oli kahtena päivänä viikossa erityisopettaja, ja siellä järjestettiin erityistä tukea myös yläkoululaisille.

Toivosen mukaan Norssissa saavutettiin oppimistavoitteet pääosin hyvin, vaikkakin joitakin asioita joudutaan syksyllä paikkaamaan. Hän on iloinen erityisesti siitä, että abit saivat hoidettua kirjoitukset juuri ennen koronaa ja perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisten opinnot saatiin hoidettua kunniakkaaseen päätökseen.

– Yläkoululaiset ja lukiolaiset pärjäsivät poikkeusoloissa pääsääntöisesti hyvin. Sellaiset oppilaat, jotka kärsivät koulussa levottomasta oppimisympäristöstä, jopa hyötyivät tilanteesta, hän sanoo.

Kaikilla oppilailla ei kuitenkaan riittänyt tarpeeksi pitkäjänteisyyttä omaehtoiseen opiskeluun.

– Ongelmia oli etenkin niillä pienimmillä oppilailla, joiden huoltajat tai muut perheen jäsenet eivät kyenneet syystä tai toisesta auttamaan opinnoissa.

Uusi tekniikka tutuksi

Koronatilanteessa jouduttiin nopeasti ottamaan haltuun uudenlaista tietotekniikkaa ja uudenlaisia opetusmenetelmiä.

– Lainasimme opettajille etäopetuksessa tarvittavia laitteita, kuten kuulokkeita ja näyttöjä. Kaikki liikenevät läppärit lainattiin niitä tarvitseville oppilaille, jolloin kaikki oppilaat saatiin opetuksen piiriin, Vesa Toivonen kertoo.

Hän antaa kiitosta opettajille, ohjaajille ja opiskelijahuollon henkilöstölle onnistumisesta yllättävässä ja hankalassa tilanteessa.

– Normaalikoulun henkilöstö loi poikkeusoloissa aktiivisesti monimuotoisia opetuksen sekä oppimisen tapoja ja ympäristöjä. Esimerkiksi monien digitaalisten alustojen ja ohjelmien käyttö saatiin hiottua sellaiselle tasolle, että siitä on varmasti hyötyä myös normaaliolosuhteissa, hän sanoo.

– Monet Normaalikoulun opettajat ovat myös toimineet hankkeissa ja yhteistyöryhmissä, joissa pedagogisia ja opetusteknologisia ratkaisuja on tutkittu ja kehitetty valtakunnallisesti. Olemme myös jakaneet koulun kokemuksia ja ratkaisuja eri verkostoissa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Norssin erityishaaste muihin kouluihin verrattuna oli opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelun järjestäminen etäopetusoloissa.

– Saimme runsaasti myönteistä palautetta niin opetuksen kuin opetusharjoittelun onnistumisesta.  Opetusharjoittelun mallintaminen poikkeusoloissa on tarjonnut tuleville opettajille konkreettisen esimerkin opettajan työn merkittävyydestä.

Korona lisäsi yhteisöllisyyttä

Vesa Toivoselle jäi koronakeväästä päällimmäisenä mieleen henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien reagointi poikkeustilanteeseen.

– Minut yllätti kaikkien tahojen uskomaton osaaminen, uhrautuminen, auttaminen, luovuus ja sitoutuminen annettujen tehtävien hoitamiseen vaativissa oloissa. Ensimmäistä kertaa kaikki puhalsivat näin vahvasti yhteen hiileen, hän kiittelee.

– Koulun ja kotien välinen yhteistyö syveni, ja koulun yhteydet perheiden arkeen monipuolistuivat. Tämä on lisännyt kodeissa koulun ja koko yliopiston kiinnostavuutta sekä opettajan työn ja opettajankoulutuksen arvostusta.

Toivosen mukaan myös Normaalikoulun vanhempainyhdistys sekä oppilas- ja opiskelijakunnat ovat kevään aikana toimineet tiiviissä yhteistyössä koulun opettajien sekä koulun johdon ja muun henkilöstön kanssa.

– Kaiken kaikkiaan opetuksen toteuttaminen poikkeusoloissa on edistänyt opiskelu- ja ohjausjärjestelyjen luovuutta ja ratkaisukeskeisyyttä eri kouluasteilla ja opetusharjoittelussa, hän summaa.

Ensi syksyn päätökset ja suunnitelmat on Norssissa tehty lähiopetuksen varalle niin perusopetuksessa kuin lukiokoulutuksessakin.

– Toivon, että ensi syksynä pääsemme aloittamaan koulutyön mahdollisimman normaaleissa merkeissä. Mikäli meistä riippumattomat olosuhteet muuttuvat merkittävästi, pitää suunnitelmia tietenkin tarkistaa.  Mahdolliseen etäopetuksen ja poikkeusoloissa toimimisen varalle meillä on jo varsin paljon osaamista.


Tampereen yliopiston normaalikoulu eli Norssi on osa kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekuntaa. Norssi toimii opettajaksi opiskelevien harjoittelukouluna, ja siihen kuuluvat alakoulu (luokat 16), yläkoulu (luokat 79) sekä lukio. Luokanopettajaksi opiskelevat harjoittelevat Tampereen normaalikoulussa alakoulun puolella. Aineenopettajat harjoittelevat lähinnä yläkoulussa ja lukiossa, kieltenopettajiksi opiskelevat myös alakoulussa. Normaalikoulun ala- ja yläkoulu sijaitsevat Tampereen Nekalassa ja lukio Tampereen yliopiston keskustakampuksella Atalpa-rakennuksessa.


Teksti: Tiina Wesslin
Koulukuva: Jonne Renvall
Kuva Vesa Toivosesta: Norssin arkisto