Tutkimus

Koronakevät kuormitti huoltajia ja opettajia, oppilaiden kokemukset etäopetuksesta vaihtelivat

kaksi tyttöä laskee laskua valkoisella taululla
Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto aloittivat toukokuussa tutkimuksen, jossa selvitetään koronakevään poikkeusolojen vaikutusta koulunkäyntiin, opetukseen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen ensimmäinen aineisto kerättiin valtakunnallisella kyselytutkimuksella kevään 2020 aikana.Tutkimuksen ensitulosten mukaan kevään poikkeusolot haastoivat niin oppilaita ja heidän huoltajiaan kuin koulujen henkilökuntaa monin eri tavoin.

Koulunkäyntiä ja opiskelua koskevat poikkeusjärjestelyt astuivat Suomessa voimaan 18.3.2020. Suomen peruskouluissa siirryttiin käytännössä muutaman päivän varoitusajalla etäopiskeluun.

Nyt julkaistu poikkeusolojen aikaista opetuksen järjestämistä koskeva raportti esittelee aineiston pohjalta saatuja ensituloksia ja raportti kattaa vain osan koko tutkimuksen kokonaisuudesta. Ensitulosten julkaiseminen on tärkeää, sillä kaikki mahdollinen tieto kevään opetusjärjestelyistä on tarpeen varauduttaessa poikkeusolojen mahdolliseen jatkumiseen syyslukukaudella 2020.

Tutkimuksen aineisto kerättiin touko-kesäkuussa Suomen kaikkien perusopetuksen koulujen rehtoreilta, opettajilta, oppilashuoltoryhmien jäseniltä ja muilta oppilaiden kanssa työskenteleviltä sekä 4.‒10.-luokkien oppilailta ja 1.‒10.-luokkalaisten oppilaiden huoltajilta.

Oppilaat kokivat etäopetuksen eri tavoin

Tutkimuksen ensitulokset osoittavat, että etäopetus jakoi oppilaita: osa koululaisista arvioi, että etäopetus sopii heille hyvin ja he kokivat oppivansa kotona tehokkaammin kuin koulussa. Kuitenkin lähes puolet yläkoululaisista ja kolmannes alakoululaisista arvioi oppineensa etäopetuksen aikana vähemmän kuin tavallisesti.

- Nopeasta siirtymäajasta huolimatta etäopetus sujui oppilaiden mukaan teknisesti yllättävän hyvin, joten jos etäopetus toteutuu uudelleen, tulisi jatkossa keskittyä oppimisen sisältöön ja oppilaiden tukemiseen yksilöllisesti, kertovat Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Sanna Oinas ja professori Risto Hotulainen.

Koululaisten arjen sujumisessa huomiota kiinnitti valvominen netin ääressä. Jopa neljäsosa yläkoululaisista ja kymmenesosa alakoululaisista ilmoitti valvoneensa liian myöhään netin ääressä joka päivä tai lähes joka päivä.

Valtaosa kotona opiskelleista oli syönyt lämpimän aterian päivittäin, mutta yläkoululaisista vain noin kolme neljäsosaa oli käynyt päivittäin tai lähes päivittäin ulkona ja kaksi kolmasosaa liikkunut vähintään puoli tuntia.

Koulujen väliset erot käytänteissä olivat suuria

Tutkimuksen ensitulokset vahvistivat alustavasti tutkijoiden epäilyksiä siitä, ettei koulutuksen tasa-arvo toteutunut poikkeusaikana yhtä hyvin kuin normaalitilanteessa.  

- Noin neljännes opettajista ja rehtoreista kertoi, että koulussa oli päätetty yhteisesti löyhemmistä arviointikäytänteistä tai siitä, etteivät oppilaiden arvosanat saa laskea, kun taas yli puolessa kouluja tällaisia ohjeistuksia ei ollut käytössä.  Joka viidennessä koulussa arviointikäytänteistä ei sovittu lainkaan yhteisesti, kertoo Tampereen yliopiston apulaisprofessori Mari-Pauliina Vainikainen.

Suurimmassa osassa kouluja opetus pyrittiin järjestämään edes osittain lukujärjestyksen mukaisesti niin, että opettaja oli säännöllisesti oppilaiden tavoitettavissa, mutta jopa viidennes yläkoululaisista kertoo, ettei videovälitteistä opetusta järjestetty äidinkielessä, matematiikassa ja A1-kielessä lainkaan.

Koulujen välillä oli myös suuria eroja siinä, miten ne pystyivät tarjoamaan oppilailleen opiskelussa tarvittavat digitaaliset laitteet ja noin kolmannes vanhemmista kertoo perheenjäsenten vuorotelleen laitteiden käytössä.

- Koulutuksen tasa-arvon toteutumisen kannalta huolestuttavaa on myös se, että oppimisen ja koulunkäynnin tuki toteutui rehtoreiden, opettajien ja vanhempien mukaan normaalitilannetta heikommin, toteavat sekä Tampereen että Helsingin yliopistoissa tutkijoina työskentelevät Meri Lintuvuori ja Ninja Hienonen.

- Varsinkin vanhempien poikkeusaikaa koskevissa vastauksissa esiintyi huomattavan suurta vaihtelua, vaikka normaalitilanteessa kyselyyn vastanneet vanhemmat olivat kohtalaisen tyytyväisiä lapsensa saamaan tukeen.
Koronakevään poikkeusolot haastoivat kouluja ja opettajia monella tapaa
Suurin osa opettajista koki poikkeusolojen työmäärän suurempana kuin normaalitilanteessa, kertovat Helsingin yliopiston tutkijatohtori Raisa Ahtiainen ja tohtorikoulutettava Lauri Heikonen.

Opettajat kokivat oman digitaalisen osaamisensa kehittyneen poikkeusolojen aikana. Vastauksista ilmeni, että digitaalisen infrastruktuurin osalta haasteet liittyivät useammin oppilaiden kuin opettajien laitteisiin ja verkkoyhteyksiin. Lähes kaksi kolmasosaa rehtoreista arvioi, että vähintään puolet koulun opettajista oli kertonut pedagogisista haasteista etäopetuksen toteuttamisessa.

Lähes kaikki rehtorit raportoivat koulun järjestäneen opettajille mahdollisuuksia jakaa opetusjärjestelyihin liittyviä kokemuksiaan poikkeusaikana. Noin kolmasosa opettajista raportoikin lisänneensä yhteistyötä muiden opettajien kanssa.

Poikkeusolojen koulunkäynti kuormitti huoltajia

- Koronakevään aikana huoltajat ovat joutuneet kantamaan tavallista enemmän vastuuta lastensa koulunkäynnistä. Poikkeusolojen vaikutuksista huoltajien toimintaan on kuitenkin tähän mennessä keskusteltu vain vähän, toteavat Tampereen yliopiston kansanterveystieteen professori Arja Rimpelä ja yliopistonlehtori Pirjo Lindfors.

Ensitulosten mukaan noin puolet huoltajista koki lapsen poikkeusolojen koulunkäynnin ja siihen liittyneiden poikkeusjärjestelyiden lisänneen heidän stressiään. Huoltajan velvollisuuksien ja koulunkäynnin yhteensovittaminen koettiin haastavaksi.

Erityisesti alakoululaisten huoltajat kokivat lapsensa koulunkäynnistä huolehtimisen kuormittaneen heitä. Lähes neljä viidestä alakoululaisten ja noin puolet yläkoululaisten huoltajista oli käyttänyt päivittäin enemmän aikaa lapsen koulunkäynnin tukemiseen kuin normaalitilanteessa.

Tutkimusta toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, Tampereen ja Helsingin yliopistoissa toimiva Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä (REAL) ja Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmä (NEDIS). Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tutkimus jatkuu vielä lukuvuoden 2020‒2021 ajan.

Ensitulosten raportti Helsingin yliopiston sivuilla

Yhteyshenkilöt:
Apulaisprofessori Mari-Pauliina Vainikainen
Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä (REAL)
mari-pauliina.vainikainen [at] tuni.fi
050 437 7303

Professori Arja Rimpelä
Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmä (NEDIS)
arja.rimpela [at] tuni.fi
050 569 8285

Professori Risto Hotulainen
Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA
risto.hotulainen [at] helsinki.fi
050 520 1664

Tutkijatohtori Raisa Ahtiainen
Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA
raisa.ahtiainen [at] helsinki.fi
050 318 2186