Hyppää pääsisältöön

Korona toi sisäilmastonmuutoksen – uudet ilmanvaihdon ja rakennetun ympäristön ratkaisut ehkäisevät myös muita tartuntatauteja

Julkaistu 14.4.2021
Tampereen korkeakouluyhteisö
Vite kuva koronaviruksesta.
Tampereen korkeakouluyhteisön Licence to Breathe -hanke selvitti keinoja, joilla koronan tartuntariskiä voidaan hillitä sisätiloissa. Julkinen keskustelu aiheesta on juuri nyt tärkeää, kun rokotusten avulla yhteiskuntaa avataan askel kerrallaan.

Maailman väestöä rokotetaan nyt vauhdilla koronavirusta vastaan. Rokotteista huolimatta virus tulee muuttamaan pysyvällä tavalla rakennettua ympäristöä. L2B-hankkeen johtaja, talotekniikan industry professor Piia Sormunen muistuttaa, että niin sanotussa exit-vaiheessa Suomen tulee panostaa voimakkaasti myös rakennetun ympäristön turvallisuuteen.

– Turvallinen sisäympäristö vaatii laaja-alaista yhteistyötä, jossa ratkaisujen täytyy olla integroituja keskenään, Sormunen toteaa.

Tutkimushanke loi laajan kansainvälisen katsauksen niihin teknologioihin ja ratkaisuihin, joilla koronaviruksen leviämistä voidaan hillitä. Jatkotutkimuksissa nämä löydökset on tarkoitus tuoda käytäntöön yhdessä suomalaisten yritysten kanssa.

Licence to Breathe (L2B) -hanke sai viime kesänä Business Finlandilta noin 300 000 euron co-creation-rahoituksen. Hankkeessa oli mukana osaajia yliopistolta ja ammattikorkeakoululta sekä suuri joukko suomalaisia yrityksiä.

Virus on vikkelä – mittaaminen on vaikeaa

Hankkeen aikana esiin nousseita keinoja voidaan käyttää myös muiden tartuntatautien hillitsemisessä. Jo pelkkä kausi-influenssa aiheuttaa Suomelle valtavat taloudelliset menetykset joka vuosi. Lisäksi se ja muut ihmisten välityksellä leviävät sairaudet aiheuttavat joka vuosi suuren määrän kuolemantapauksia.

L2B-hankkeen tärkeimpiä löytöjä on koronaviruksen mittaamisen tarve ja toisaalta sen hankaluus: luotettavaa teknologiaa on saatavilla harmillisen vähän.

– Koronavirus on vikkelä. Sen mittaaminen etenkin ilmasta on hankalaa. Tiedämme kuitenkin nyt jo tarkemmin viruksen infektiokyvystä, eli kauanko virus pystyy sairastuttamaan ihmisen. Nykyisen tiedon valossa virus selviää laboratorio-oloissa pinnoilla maksimissaan 72 tuntia, aerosolimuodossa 16 tuntia, Sampo Saari TAMKista toteaa.

Saari muistuttaa, että olosuhteet eri tiloissa vaihtelevat paljon. Pienet ja tunkkaiset kokoushuoneet ovat paikkoja, jossa viruspartikkelit voiva leijua pitkään hengitysilmassa, vaikka tiloissa ei enää olisikaan ihmisiä.

Lisäksi eroja on siinä, kuinka paljon eri sairastuneet ihmiset levittävät virusta uloshengityksessään. Ns. supertartuttajilla virusmäärä saattaa olla jopa tuhatkertainen toiseen sairastuneeseen verrattuna. Tärkeää on myös muistaa, että oireettomat ihmiset voivat myös levittää virusta eteenpäin.

– Se kuitenkin tiedetään, että kasvomaskeilla voidaan vähentää merkittävästi virushiukkasten määrää sisätiloissa, Saari toteaa.

Käytöskoodi turvallisuudelle – älykäs rakennettu ympäristö alentaa tautien tartuntariskiä

Laadukas ilmanvaihto on yksi tärkeimmistä koronaviruksen ehkäisyn keinoista. Myös muunlaisia keinoja on kehitetty. Suomessa testataan jo uudentyyppisen optisen säteilyn hyödyntämistä tartuntariskin pienentämisessä helsinkiläisessä K-marketissa. Kauko-UCV-säteily on aallonpituudeltaan näkyvän valon ulkopuolella ja tämänhetkisen tutkimuksen perusteella ihmiselle hyvin vaaratonta, joten kaupan asiakkaat tai työntekijät eivät näe myymälään luotavaa kauko-UVC-säteilyä ja samalla ilma ja pinnat puhdistuvat.

– UVC-säteilyä voidaan hyödyntää sekä hengitysilman että pintojen virustartuntariskin pienentämisessä. Perinteisesti käytetyn UVC-säteilyn haaste kuitenkin on, että se on ihmisille vaarallista. Kauko-UVC:n tutkimushavainnot ja ensimmäiset kaupalliset tuotteet tuovat kuitenkin UVC-säteilyn turvallisemmin hyödynnettäväksi. Uusimmissa mallinnustutkimuksissa on osoitettu, että UVC-säteilyllä koronavirus pystytään inaktivoimaan ilmasta jopa 90 prosenttisesti, Kari Kallioharju TAMKista toteaa.

Kolera toi meille pitkät avenuet, tuberkuloosi parvekkeet – tartuntataudit näkyvät rakennetussa ympäristössä

Tuberkuloosin myötä asunnoista suunniteltiin helposti tuuletettavia ja aurinkoisia. Valolla uskottiin olevan desinfioiva vaikutus ja puhtaan ilman avulla haluttiin ehkäistä tartuntoja. Vastaavanlainen muutos on nyt käynnissä koronaviruksen myötä.

Esimerkiksi kiinteistöalalla pohditaan nyt kuumeisesti, millaisia toimistotiloja tulevaisuudessa tarvitaan. Dosentti ja työympäristötutkija Suvi Nenonen uskoo, että perinteiset toimistot eivät katoa, mutta niiden rooli tulee muuttumaan. Monin paikoin muutos on jo tapahtunut: etä- ja hybridityöskentely on tullut jäädäkseen monille aloille.

– Työympäristö tulee jatkossa olemaan paikkojen verkosto. Osan ajasta työskentelemme kotona, osan toimistolla, osan co-working -tilassa. Perinteinen toimisto tulee olemaan osa tätä verkostoa, jossa työtilojen laatu tulee ennen määrää. Paluuta aikaan ennen koronaa ei ole, Nenonen sanoo.

Koronavirus on laittanut ihmiskunnan koville kohta jo puolentoista vuoden ajan. Väsymyksestä huolimatta tilanteessa voidaan nähdä myös hyviä puolia. Nenonen rohkaiseekin ihmisiä optimismiin.

– Olemme parhaillaan luomassa ratkaisuja, joista tulevat sukupolvet tulevat meitä kiittämään. Korona sai aikaan digiloikan, jollaista on yritetty luoda jo parinkymmenen vuoden ajan.

Koronaviruksen kyky muuntautua ja yllättää ihmiskunta yhä uudelleen alleviivaa myös jatkotutkimuksen tarvetta. Licence to Breathe -hanke yhdistyi jo vuodenvaihteessa kahden muun suomalaisen tutkimuskokonaisuuden kanssa. Uudessa E3-hankkeessa on mukana suomalaisia yrityksiä.

Lisätietoja:
Industry professor Piia Sormunen, Tampereen yliopisto, piia.sormunen [at] tuni.fi (piia[dot]sormunen[at]tuni[dot]fi), puh. 040 6533 118