Hyppää pääsisältöön

Konepajojen työilmaan parannus uuden puhdistusratkaisun avulla

Julkaistu 17.1.2019
Tampereen ammattikorkeakoulu
Pirkko Pihlajamaa
Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa on kehitetty täysin uudenlainen ratkaisu haitallisten aerosolien hallintaan työstökoneympäristössä. AerOff-ratkaisuun on kansainvälinen patenttihakuprosessi meneillään.

AerOff-ratkaisussa työstökoneiden kohdepoistoilma puhdistetaan niin, että se on palautuskelpoista takaisin työtilaan. Ero aikaisempiin markkinoilla oleviin kohdepoistoilmaa puhdistaviin ratkaisuihin on merkittävä.

– Kehittämässämme ratkaisussa ei puhdisteta ainoastaan työstökoneympäristöissä ilmaan joutuvia hiukkasia, vaan myös ilmaan pääseviä kaasumaisia ainesosia. Tällä hetkellä markkinoilla olevissa kohdepoistoilman puhdistusratkaisuissa on käytetty pelkkiä hiukkassuodattimia, jolloin työstönesteen haihtuvat ainesosat ovat jääneet halliin palautettavaan ilmaan, hankkeen projektipäällikkö Pirkko Pihlajamaa TAMKista kertoo.

Tarve uudesta puhdistusratkaisusta tuli suurilta konepajoilta, jotka tarvitsevat nykyistä tehokkaamman menetelmän konehallien sisätilan riittävän terveellisenä pysymiseen. Metallityöstönesteet sisältävät lukuisia eri kemikaaleja, jotka vaikuttavat haitallisesti ihmisten terveyteen. Osa näistä yhdisteistä on haihtuvia eivätkä jää hiukkassuodattimiin. Lisäksi eri työstönesteiden kemiallinen koostumus vaihtelee hyvin paljon, mikä vaikeuttaa työstönesteille altistumisen arviointia. Sen vuoksi Työterveyslaitos on ehdottanut altistumisen arvioinnin indikaattoriksi yhtä työstönesteissä yleisesti esiintyvää aineryhmää, alkanoliamiineja. Työterveyslaitoksen ehdottama alkanoliamiinien yhteispitoisuuden tavoitetaso 0,1 mg/m3saavutetaan tällä uudella ratkaisulla.

Pelkästään Suomessa on Pihlajamaan mukaan yli 20 000 metallintyöstäjää. Muualla maailmassa työstökoneympäristöissä työskentelee huomattava määrä työntekijöitä, joten kyseessä on kansainvälinen ongelma. Myös eurooppalaiset työilman laatuvaatimukset ovat kiristymässä.

AerOff-ratkaisussa on selvästi osoitettavissa oleva vaikutus konepajojen ilman laatuun.

– Konepajojen työntekijöillä on esiintynyt oireita huolimatta siitä, että työpaikkamittausten perusteella ilmanlaatu on keskimäärin hyvä verrattuna työhygieenisiin raja-arvoihin. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja sitä kautta myös tuottavuuden kohottamiseksi on parannustarve ilmeinen, Pihlajamaa kertoo.

– Kilpailevaa tuotetta, täysin vastaavanlaista kokonaisuuden eri osaset huomioon ottavaa aerosolien tehokasta hallintayksikköä ei tällä hetkellä löydy keneltäkään kaupalliselta tuotevalmistajalta, Pihlajamaa sanoo.

Aerosolinhallinta työstökoneympäristössä -hankkeen aikana AerOff-ratkaisu tuotteistettiin, tehtiin liiketoimintasuunnitelma ja pilotoitiin. Prototyypit on valmistettu Tampereella Kojan tehtailla, joka on ollut projektissa merkittävä yhteistyökumppani. Pilotointia on tehty Sandvikin tehtailla Lahdessa ja Tampereella.

Anturitekniikalla merkittävä rooli

Hankkeessa kehitetyllä VOC-anturilla on uudessa innovaatiossa merkittävä rooli. Sen avulla laitteen puhdistustulosta voidaan seurata reaaliaikaisesti. TAMKin tieto- ja viestintätekniikan opiskelijan Sonja Viinikaisen opinnäytetyössä tarkasteltiin VOC-puolijohdeantureiden soveltuvuutta konepajojen työstökoneiden ilmanpuhdistusjärjestelmien puhdistustulosten seurantaan.

– Anturi on nyt pilotointivaiheessa Sandvikilla, ja uskomme, että sitä voidaan hyödyntää myös kaupallisesti, Pihlajamaa sanoo.

Tampereen ammattikorkeakoulusta on hankkeessa ollut mukana eri alojen opiskelijoita. Hankkeen aikana on valmistunut yhteensä 11 opinnäyte- tai projektityötä.

Hankkeen taustalla oli Työsuojelurahaston rahoittama Työterveyslaitoksen, VTT:n ja TAMKin yhdessä tekemä tutkimushanke, jossa tutkittiin kohdepoistoilman suodattamista ja palauttamista metallin työstössä.

Hanketta ovat rahoittaneet Business Finland, TAMK ja Työterveyslaitos.

Aerosolinhallinta työstökoneympäristössä -hankkeessa on mukana rinnakkaisprojektilla Työterveyslaitos, joka keskittyy omassa projektissaan riskienhallintaan, työhygieniaan ja altistumiseen sekä akkreditoituihin mittauksiin.

Lisätietoja: projektipäällikkö, talotekniikan lehtori Pirkko Pihlajamaa, TAMK, pirkko.pihlajamaa [at] tamk.fi, p. 040 801 2695

Kuvassa: Esierottimien suorituskyvyn vertailumittauksia tehtiin TAMKin konelaboratorion työstökoneella. Kuvassa Pirkko Pihlajamaa.

Kuva: Saara Lehtonen
Teksti: Arja Hautala