Tutkimus

Kolme uutta kulttuurin ja yhteiskunnan akatemiatutkijaa Tampereen yliopistoon

viitekuvassa erilaisia tutkimusaloja
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) on myöntänyt rahoituksen 23 uudelle akatemiatutkijalle. Tampereen yliopistosta rahoituksen saivat Cindy Kohtala, Anna Elomäki ja Pia Vuolanto.

Akatemiatutkijarahoituksella toimikunta tukee tutkijanuran keskivaiheessa olevia lahjakkaita tutkijoita. Rahoituspäätöksissä huomioitiin erityisesti sellaiset akatemiatutkijat, joiden tutkimussuunnitelmassa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja tieteen uudistumiseen.

Toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin 10 miljoonaa euroa. Rahoituskausi on viisivuotinen. Akatemiatutkijahakemuksista rahoitettiin nyt lähes 12 prosenttia hakemuksista. Osa päätöksistä tehdään myöhemmin Venäjä- tai Valko-Venäjä-yhteyksiin liittyvien selvitysten takia. Rahoitetuista akatemiatutkijoista noin 70 prosenttia on naisia, ja hakijoista heitä oli 61 prosenttia.

Muotoilun alakulttuurit kansalaisten herättelijöinä

Cindy Kohtala tarkastelee Avointa lähdekoodia ja kestävää kehitystä: Kansalaisaktivismilla takaisin paikallistuotantoon -projektissaan muotoilun alakulttuureja, joissa korostuvat kansalaisosallistuminen, vertaisoppiminen ja avoimen lähdekoodin ratkaisujen jakaminen. Toimintaa kutsutaan usein tekemisen kulttuuriksi (maker culture), jossa tekijät ovat edelläkävijöitä ja tarjoavat demokraattisia ja paikallisia vaihtoehtoja massatuotannolle ja -kulutukselle.

Tutkimusprojektissa kehitetään innovatiivisia menetelmiä, jotka yhdistävät tieteen ja teknologian sekä muotoilun tutkimuksen aloja. Projektissa tutkitaan teollisen siirtymän etulinjassa toimivia ruohonjuuritason yhteisöjä, jotka herättelevät kansalaisia ja osallistavat heitä yhteiskehitystoimintaan.

Lisäksi projekti tukee tekijöitä heidän tavoitteessaan löytää kestäviä, jälkikapitalistisia tulevaisuudennäkymiä ja kehittää tekijöiden valmiuksia kestävyysarviointeihin osallistavan muotoilun keinoin. Projekti auttaa tekijöitä heidän pyrkimyksissään vähentää kokonaiskulutusta osana laajempaa yhteiskunnallista toimintaa.

Kuinka EU:n talousohjaus vaikuttaa tasa-arvoon ja demokratiaan?

Anna Elomäki selvittää tutkimuksessaan EU:n talouspoliittista ohjausta jäsenmaissa: sukupuolittunutta politiikkaa ja epädemokraattisia käytäntöjä.

EU:n talouspoliittinen ohjaus on edellyttänyt jäsenmailta tiukempia budjetteja ja hyvinvointivaltion heikennyksiä sekä siirtänyt valtaa jäsenmailta EU-tasolle. Sukupuolten tasa-arvo ja tasa-arvotieto on tutkijan mukaan sivuutettu näissä prosesseissa.

Hanke tarkastelee EU:n talousohjauksen keskeisintä työkalua, Eurooppalaista ohjausjaksoa, ja sen vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja demokratiaan Suomessa, Itävallassa ja Irlannissa 2010- ja 2020-luvuilla. Hanke analysoi EU:n politiikkasuosituksia sukupuolinäkökulmasta sekä tutkii, kuinka suositukset on laadittu ja toimeenpantu ja kenen ääni näissä prosesseissa kuuluu. Hanke kysyy myös, kuinka talousohjauksen epädemokraattiset käytännöt ovat vaikuttaneet politiikkasisältöihin sekä estäneet tai edistäneet sisältöjen ja instituutioiden muutosta.

Hanke auttaa ymmärtämään EU-ohjauksen vaikutuksia jäsenmaissa sekä integroimaan sukupuolinäkökulman talousohjauksen prosesseihin ja tekemään niistä demokraattisempia.

Tietoa vaihtoehtohoitojen tutkimuksen kehityksestä kuudessa maassa

Pia Vuolanto tekee vertailevan tutkimuksen täydentävän ja vaihtoehtoisen lääkinnän kehittymisestä tutkimusalana.

Mediassa ja terveysasemilla kiistellään lääketieteen ulkopuolisista niin sanotuista vaihtoehtohoidoista, kuten homeopatiasta ja kiinalaisesta lääkinnästä. Vaihtoehtohoidoista on tulossa entistä kiistanalaisempia, kun niiden tutkimus pyrkii tieteen kentälle. Eri maissa on perustettu vaihtoehtohoitojen tutkimuskeskuksia ja alan julkaisutoiminta on vilkasta.

Hankkeessa vertaillaan vaihtoehtohoitojen tutkimuksen kehitystä ja institutionalisoitumista kuudessa maassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Saksa, Italia ja Sveitsi) ja tuotetaan tutkimusperustaista tietoa tämän kehityksen hyödyistä ja haitoista.

Tavoitteena on, että päätöksentekijät yliopistoissa ja tutkimus- ja terveyspolitiikan kentällä eri maissa ja eurooppalaisella tutkimusalueella saisivat eväitä arvioida, onko hyödyllistä ja toivottavaa, että vaihtoehtohoitojen tutkimus etenee ja saa resursseja vai onko tästä kehityksestä oltava huolissaan ja pyrittävä estämään sitä.

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset