Verkostoituminen on niin tutkijoita kuin käytännön toimijoita laajalti kiinnostava teema. Globalisoituvassa kilpailukentässä yrityksiltä odotetaan kykyä innovaatioihin ja nopeaan uudistumiskykyyn. Tämä asettaa haasteita yrityksen strategisille valinnoille, jollaisina voidaan nähdä myös liiketoimintakumppanien valinnat.
Effektuaation käsite on kehittynyt yrittäjyystutkimuksen kentässä kuvaamaan toimintatapaa, jossa ennalta määriteltyjen tavoitteiden ja ennusteorientaation sijasta lähestytään tulevaisuutta resurssilähtöisesti, muotoillen tavoitetta iteratiivisesti kulloinkin hyödynnettävissä olevien resurssien mukaisesti. Viimeaikainen tutkimus on laajentanut effektuaatiota kattamaan yrittäjäyksilön lisäksi myös organisaatiotasoisen näkökulman. Effektuaatiossa kumppanuudet ovat keskeinen mekanismi esimerkiksi innovaatioiden synnyttämiseen.
Yrjönkosken väitöstutkimuksessa tarkasteltiin neljän eri kokoisen ja eri vaiheessa olevan ohjelmistoalan yrityksen kumppanuuspäätöksentekoa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että effektuaatio voi olla tavoiteltu tila suurissakin yrityksissä. Toimiva effektuaatio edellyttää, että kumppanuuksien rooli yrityksen toiminnan kokonaisuudessa on määritelty. Tällöin potentiaalisia kumppaneita voidaan havaita ja kokeiluja käynnistää jopa hyvinkin ruohonjuuritasolla ilman erillistä, raskasta päätöksenteon prosessia.
Hyvään effektioon liittyy muitakin taustaedellytyksiä, jotka yhdistivät tutkimuksessa tarkasteltuja yrityksiä. Yrjönkosken väitöstutkimuksessa tällainen toimiva effektuaatio tunnistetaan erilliseksi effektuaation muodoksi, ns. rakenteiseksi effektuaatioksi. Effektuaatio ilman sille suotuisia taustaedellytyksiä sen sijaan koetaan epämielekkääksi ja ristiriitaiseksi.
Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että effektuaatio ja sen vastakohta, kausaatio eli perinteinen suunnittelulogiikka, toimivat myös yhteistyössä. Jotta effektuaatio voi suuntautua yritystoiminnan kannalta mielekkäällä tavalla, tarvitaan ajoittain kausaalista vaihetta, jossa tehdään mahdollisia muuttuneen liiketoimintakontekstin mukaisia uudelleenlinjauksia tai tarkennetaan niitä esimerkiksi aikaisemmista kumppanuuskokeiluista saatujen oppien pohjalta.
Väitöstutkimuksensa tulokset Yrjönkoski kokosi neljäksi erilaiseksi kumppanuuksien rakentamista selittäväksi arkkityypiksi.
- Tuloksilla on sekä tieteellisiä että käytännöllisiä hyötyjä. Effektuaatio on vielä käsitteenä hyvin nuori, ja väitöstutkimus tuotti ymmärrystä siihen, miten sitä voi hyödyntää erityisesti kumppanuuskontekstissa, Yrjönkoski toteaa.
Kuvatut neljä arkkityyppiä voivat toimia effektuaatiopohjaisen kumppanuustutkimuksen jäsennyksenä. Käytännön johtamistyötä tekeviä tulokset auttavat kumppanuuksien rakentamisen vaihtoehtoisten toimintatapojen ymmärtämisessä sekä effektuaation erityisen potentiaalin hyödyntämisessä tietynlaisissa liiketoiminnan tilanteissa ja vaiheissa.
Diplomi-insinööri Katariina Yrjönkosken tietojohtamisen alaan kuuluva väitöskirja Effectuation as a Framework for Partnership Building tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 13.12.2019 klo 12 alkaen Porin yliopistokeskuksen auditoriossa 126, Pohjoisranta 11 A, 28101 Pori. Vastaväittäjänä toimii professori Pasi Tyrväinen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena on professori Marko Seppänen.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1359-3