Hyppää pääsisältöön

Kohti turvallisempia lääkkeitä kivun, tulehduksen ja nivelrikon hoitoon

Tampereen yliopisto
SijaintiKanslerinrinne 1, Tampere
Pinni A:n Paavo Koli -auditorio
Ajankohta27.9.2019 9.00–13.00
Kielienglanti
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Lääketieteen lisensiaatti Lauri Tuure tutki väitöskirjassaan uuden lääkevaikutuskohteen, mPGES-1-tulehdusentsyymin, säätelyä nivelrikon solumalleissa ja löysi uuden vaikutusmekanismin kahdelle jo käytössä olevalle lääkkeelle. Hän selvitti myös tulehduskipulääkkeiden sekä kokeellisen mPGES-1:n estäjän turvallisuutta nivelrikkopotilaan rustolle.

Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, kuuluvat käytetyimpien lääkkeiden joukkoon. Ne ovat useissa tilanteissa tehokkaita kivun hoidossa, mutta haittavaikutukset rajoittavat niiden käyttöä. Tuuren väitöskirjan keskiössä on entsyymi, mikrosomaalinen prostaglandiini E syntaasi-1 (mPGES-1), jota pidetään lupaavana lääkevaikutuskohteena tulehduskipulääkkeiden ”uudelle sukupolvelle”. Uskotaan, että sitä estämällä on mahdollista saavuttaa nykyään käytössä olevien tulehduskipulääkkeiden teho ilman niihin liitettyjä tunnettuja haittavaikutuksia.

Väitöskirjatyössä todettiin, että vuosikymmeniä nivelreuman hoidossa käytetty kultayhdiste, aurotiomalaatti, estää mPGES-1:n ilmentymistä nivelrikkopotilaan rustossa. Myös vasta viime vuosina markkinoille tulleeseen tulehdusta vaimentavien lääkkeiden ryhmään, PDE4-estäjiin, kuuluva rolipraami esti mPGES-1:n ilmentymistä valkosoluissa.

Työssä saatiin myös tarkempaa tietoa solunsisäisistä signalointireiteistä, jotka säätelevät mPGES-1:n ilmentymistä tulehduksessa ja käytännössä välittävät tutkittujen lääkeaineiden vaikutukset mPGES-1:een.

Maailman yleisin nivelsairaus, nivelrikko, on yksi tulehduskipulääkkeiden käyttöaiheista. mPGES-1:n ilmentyminen lisääntyy monissa tulehduksellisissa sairauksissa, myös nivelrikossa. Perinteisten tai mPGES 1:tä estävien uuden sukupolven tulehduskipulääkkeiden vaikutuksia nivelrustoon ei tunneta. Tuure vertasi tutkimuksessaan ensimmäistä kertaa mPGES 1:tä estävän kokeellisen lääkeaineen (MF63:n) ja kliinisessä käytössä olevan perinteisen tulehduskipulääkkeen, ibuprofeenin, vaikutuksia nivelrikkopotilaan rustosoluissa koko genomin laajuisella ekspressioanalyysillä. MF63 lisäsi niveltulehdukseen liittyvien solunsisäisten antioksidanttien ja kahden tärkeän tulehdusta rauhoittavan tekijän tuottoa.

- Tämä viittaa siihen, että mPGES-1:tä estävillä yhdisteillä olisi kipulääkepotentiaalinsa lisäksi nivelrustoa suojaavia vaikutuksia, Tuure toteaa.

Ibuprofeenin vaikutukset nivelrustoon olivat vähäiset.

Lääketieteen lisensiaatti Lauri Tuuren farmakologian alaan kuuluva väitöskirja Microsomal Prostaglandin E Synthase-1 in Osteoarthritis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 27.9.2019 kello 12 alkaen Pinni A:n Paavo Koli-auditoriossa, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii professori Per-Johan Jakobsson Karoliinisesta instituutista Tukholmasta ja kustoksena professori Eeva Moilanen Tampereen yliopistosta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1212-1

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 23.9.2019