Kliinisille tutkijoille rahoitusta potilaiden hoitoa ja terveyttä edistävään tutkimukseen
Toimikunta käyttää kliinisten tutkijoiden rahoitukseen 2,3 miljoonaa euroa. Hakemuksista 26 prosenttia rahoitetaan. Naisia rahoitettavista tutkijoista on 40 prosenttia. Hakijoista heitä oli 57 prosenttia.
— Suomessa tehdään korkeatasoista tutkimusta monella kliinisellä alalla, mutta potilastyötä tekeville tutkijoille on valitettavan vähän sopivia rahoitusmahdollisuuksia, BTY-toimikunnan varapuheenjohtaja ja kliinisen valmisteluryhmän puheenjohtaja, professori Per Ashorn toteaa.
— Suomen Akatemian kliinisen tutkijan rahoitus on erinomainen rahoitusmuoto, joka sekä tukee kliinisiä tutkijoita eri uravaiheissa että edistää merkittävästi potilaiden hoitoa ja ihmisten terveyttä.
Luotettavia välineitä selkäydinvammojen määrittämiseen
Teemu Luoto tutkii akuuttien traumaattisten selkäydinvammojen hoitoa. Selkäydinvammojen diagnostiikka ja ennusteen määrittäminen perustuvat kliiniseen arvioon ja perinteiseen magneettikuvaukseen. Tällä hetkellä diagnostiikkaan ja ennusteen määrittämiseen ei ole käytettävissä luotettavia ja objektiivisia välineitä. Selkäydinvammojen hoidossa on myös useita osa-alueita, joista puuttuu vankka tieteellinen näyttö (kuten kohonneen keskiverenpaineen ylläpito akuuttivaiheessa).
Luodon tutkimus pyrkii kehittämään selkäydinvammapotilaiden diagnostiikkaa, ennusteen määrittämistä ja hoitoa yksilöllisemmäksi ja kohdennetummaksi hyödyntämällä veren merkkiaineita, kehittyneempää magneettikuvantamista ja tekoälyä. Lisäksi tutkitaan satunnaistetulla vertailukokeella alkuvaiheen verenpainehoidon hyötyä toipumisen näkökulmasta.
Tapaturmainen selkäydinvamma aiheuttaa pysyvää toimintakyvyn menetystä, jolla on huomattavat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.
Ikäihmisten yläraajamurtumille kliiniset ennustemallit
Aleksi Reito selvittää Kliinisten tutkimusten vaikuttavuudesta arkivaikuttavuuteen -tutkimuksessaan, voidaanko vanhusten yläraajamurtumien hoitoa edistää ja vähentää terveydenhuollon kuormittavuutta.
Tutkimuksessa selvitetään olkaluun yläosan sekä värttinäluun alaosan murtumien hoidon arkivaikuttavuutta ikäihmisillä. Samalla pyritään kehittämään murtumaspesifiset kliiniset ennustemallit toiminnalliselle lopputulokselle, elämänlaadulle sekä vakaville komplikaatioille, kuten sairaalan joutuminen sekä sydän- ja aivotapahtuma, hyödyntäen tuhannen iäkkään olkaluu- ja värttinäluumurtumapotilaan aineistoa satunnaistetuista vertailututkimuksista.
Lisäksi tutkimuksessa selvitetään kliinisten tutkimusten yleistettävyyttä valikoimattomassa, iäkkäiden murtumapotilaiden populaatiossa.
Tulokset tuovat uudenlaista tietoa murtumien hoidon arkivaikuttavuudesta sekä resurssien käytöstä päivittäisessä työssä ikäihmisillä, jotka ovat hauraita ja riskissä saada vakavia komplikaatioita. Kliiniset ennustemallit myös edistävät resurssien käyttöä. Kliinisten tutkimusten yleistettävyyden tutkiminen tuo uudenlaista tietoa myös tämän tutkimusaiheen ulkopuolelta olevista kliinisistä tutkimuksista.
Rahoitus rohkaisee lääkäreitä tutkijoiksi potilastyön ohella
BTY-toimikunta painotti valinnoissaan tutkimuksen tieteellistä laatua sekä hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kliinisen tutkijan rahoitusmuotoon. Toimikunta käytti päätöksentekokriteereinään myös vahvaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tiedettä uudistavia avauksia.
Kliinisen tutkijan rahoitusmuodon tavoitteena on edistää kliinistä tutkijanuraa ja rohkaista kliinisessä työssä olevia lääkäreitä ja muita tutkijoita tekemään tutkimusta osa-aikaisesti potilastyön ohella.
Kliiniselle tutkijalle myönnetty rahoitus maksetaan suomalaiselle yliopistolle, yliopistosairaalalle tai tutkimuslaitokselle, joka vastaa rahoituksen hallinnoinnista.
Suomen Akatemian tiedote 30.5.2022
