Kivun tiedetään olevan erittäin yleinen oire lapsilla, nuorilla ja ikääntyneillä. Pitkittyessään kivusta muodostuu kuitenkin myös vahvasti tunneperäinen kokemus, johon monet tekijät vaikuttavat. Kipukokemusta on haastavaa mitata. Kipuun vaikuttavista tekijöistä väestötasolla ei tiedetä riittävästi.
Maiju Marttinen määritti väitöskirjatutkimuksessaan englannista suomeksi käännetyn, nimenomaan lapsille ja nuorille kehitetyn, kipusopeutumismittarin (Pain Coping Questionnaire, PCQ) faktorirakenteen. Tutkimuksen validointianalyyseissä suomenkielinen PCQ osoittautui sopivaksi mittariksi mittaamaan lasten ja nuorten kipuun sopeutumista.
Lapsilta voi puuttua keinoja käsitellä epämiellyttäviä fyysisiä ja psyykkisiä kokemuksia. Validi kipusopeutumismittari voi edistää heikon kivun käsittelykyvyn tunnistamista ennen kuin kipu kroonistuu.
- Olisi tärkeää, että kivunhallintataitojen ja kipuun sopeutumisen arviointi ja näiden kehittämisessä tukeminen muodostuisivat rutiiniksi kaikkien ikäryhmien, mutta etenkin lasten ja nuorten, kivun hoidossa, Marttinen huomauttaa.
Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin myös Päijät-Hämeessä asuvan ikääntyneen väestön vuonna 2012 kokemaa kivun voimakkuutta ja haittaavuutta sekä näihin liittyviä tekijöitä. Lisäksi tarkasteltiin näiden henkilöiden reseptikipulääkeostoja, jotta saataisiin enemmän tietoa ikääntyvän väestön kipulääkkeiden käytöstä sekä kipulääkejakaumasta.
Lähes neljä viidestä ikääntyneestä raportoi kokeneensa kipua viimeisen kuukauden aikana. Ne henkilöt, jotka raportoivat eniten kipua, asuivat useammin yksin, sijoittuivat matalampaan sosioekonomiseen luokkaan ja olivat useammin ylipainoisia sekä monisairaampia. Ikääntyneistä 84 prosenttia oli vuoden aikana noutanut apteekista jotakin reseptillä määrättyä kipulääkettä. Lähes neljälle viidestä oli määrätty tulehduskipulääkkeitä ja kolmasosalle opioideja. Sekä tulehduskipulääkkeiden että opioidien käyttöön liittyy ikääntyneillä erittäin runsaasti mahdollisia haittoja. Ainoastaan sairauksien määrän todettiin olevan itsenäisesti yhteydessä kipulääkeostoihin.
Marttinen haluaa painottaa kipupotilaiden kokonaisvaltaista ja moniammatillista arviointia ja hoitoa kliinisessä työssä.
- Useiden tekijöiden, joiden todettiin olevan yhteydessä kipuun ikääntyneillä, tiedetään liittyvän esimerkiksi sosiaaliseen syrjäytymiseen. Pitkäaikaisen kivun tilanteessa tulee tarkastella potilasta kokonaisuutena. Myös psykologiset tekijät tulee ottaa aiempaa aktiivisemmin huomioon, jotta voidaan siirtää hoidon painopiste lääkkeellisten hoitojen sijasta lääkkeettömiin hoitomuotoihin, kuten kansainväliset suositukset ohjeistavat, Marttinen toteaa.
Maiju Marttinen työskentelee terveyskeskuslääkärinä Keravan terveyskeskuksessa, jossa hän toimii kroonisen kivun moniammatillisen hoitomallin vastuulääkärinä.
Lääketieteen lisensiaatti Maiju Marttisen reumatologian alaan kuuluva väitöskirja Aspects of Pain in Special Age Groups tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 13.12.2019 klo 12 alkaen Päijät-Hämeen keskussairaalan luentosalissa 1, Keskussairaalankatu 7, Lahti. Vastaväittäjänä toimii professori Pekka Mäntyselkä Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markku Kauppi Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1367-8
Kuva: Mervi Koski