Hyppää pääsisältöön

Kimmo Suokas sai Euroopan psykiatriyhdistyksen palkinnon

Julkaistu 28.1.2021
Tampereen yliopisto
Kimmo Suokas
Sosiaalipsykiatrian tutkija ja psykiatrian erikoislääkäri Kimmo Suokas Tampereen yliopistosta on saanut Euroopan psykiatriyhdistyksen (EPA) palkinnon tutkimuksestaan, jossa tarkasteltiin psykiatrisen sairaalahoidon ilmaantuvuutta tulokymmenyksittäin Suomessa vuosina 1996–2014.

Euroopan psykiatriyhdistys jakaa vuosittain tutkimuspalkinnot parhaille edellisenä vuonna julkaistuille tieteellisille kirjoituksille viidessä eri kategoriassa. Suokas palkittiin kategoriassa ”Psykiatrinen epidemiologia, sosiaalipsykiatria ja psykoterapeuttiset toimet mielenterveyshäiriöissä”.

Kansainvälinen tuomaristo valitsi jokaisesta kategoriasta voittajatyön, joka palkitaan 2000 euron tutkimuspalkinnolla.

– Nuori lahjakas tutkija Kimmo Suokas on tehnyt erittäin relevantin ja originellin löydöksen, joka julkaistiin maailman korkeatasoisimmassa psykiatrialehdessä ja sai siihen vielä yhden maailmagurun editoriaalin saatteeksi. Tämä palkinto ei ollut rahallisesti suuri, mutta EPA on Euroopan psykiatriyhdistys ja tärkeä yhteisö, sanoo Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola.

Matalat tulot yhteydessä psykiatriseen sairaalahoitoon

Kimmo Suokkaan palkitun tutkimuksen mukaan tulojen ja ensimmäisen psykiatrisen sairaalahoidon välillä on selvä yhteys.

Ensimmäistä kertaa psykiatrista sairaalahoitoa vaatineiden mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuus 20–64-vuotiailla oli sitä suurempaa, mitä matalammat asuntokunnan tulot olivat.

Alhaisimmassa tuloryhmässä ilmaantuvuus vaihteli 2,94–4,46-kertaisella tasolla korkeimpaan tuloryhmään verrattuna, kun ikä, sukupuoli, koulutusaste, yksin asuminen, asuinkunnan kaupunkimaisuus ja mahdollinen tulotason muutos edeltävien kolmen vuoden aikana oli huomioitu. Sen sijaan alle 20-vuotiailla ja yli 64-vuotiailla pienet tulot yhdistyivät lisääntyneeseen ilmaantuvuuteen, mutta korkeimpien tuloryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja.

Toiseksi tutkimuksessa havaittiin, että vaikka psykiatrisen hoidon painopistettä on pyritty siirtämään kohti avohoitoa 1980-luvulta lähtien, ei sairaalahoito ole vähentynyt samaa tahtia eri tuloryhmissä.

Suurituloisimmalla kymmenyksellä ensimmäistä kertaa sairaalahoitoa vaativien mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuus vähentyi koko tutkimuksen ajan keskimäärin 3,71 prosenttia vuodessa miehillä ja 0,91 prosenttia naisilla. Pienituloisimmalla kymmenyksellä ilmaantuvuus sen sijaan lisääntyi tutkimusjakson alussa, ja kääntyi laskuun vasta vuodesta 2008 alkaen.

Kolmanneksi tutkimuksessa todettiin, että vuonna 2014 sairaalaan ensimmäistä kertaa päätyneistä 22,4 prosenttia tuli asuntokunnista, joiden tulot olivat matalimmassa tulokymmenyksessä jo sairaalahoitoa edeltävänä vuonna. Diagnoosina ensimmäisessä sairaalahoidossa yleisimmin, 43 prosentissa tapauksista, oli jokin mielialahäiriö. Jokin psykoottinen häiriö diagnosoitiin 29 prosentissa tapauksista.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen tietoja Suomen kansalaisten asuntokuntien tuloista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämää hoitoilmoitusrekisteriä vuosilta 1976–2014. Ensimmäiseksi sairaalahoidoksi määriteltiin sairaalahoito, jota edeltävien 20 vuoden aikana ei ollut aiempia hoitojaksoja.

Tutkimukseen osallistui Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston sekä THL:n tutkijoita. Tutkimuksen julkaisi arvovaltainen JAMA Psychiatry -tiedejulkaisu.

Suokas K, Koivisto A, Hakulinen C, et al. Association of Income With the Incidence Rates of First Psychiatric Hospital Admissions in Finland, 1996-2014. JAMA Psychiatry. Published online December 18, 2019.

Uutinen EPA:n sivuilla: Congratulations to the 2021 EPA Prizes & Awards winners!