Suomessa on totuttu kuulemaan sekä viranomaisten että median sanoituksia siitä, miten erilaiset turvallisuudet vaikuttavat ja mitä ne merkitsevät yhteiskunnassa. Erilaisia turvallisuuskäsitteitä ja käsityksiä on lukuisia. Suomessa niistä tunnetuimpia ovat eri selontekojen ja strategioiden välittäminä muun muassa sisäinen turvallisuus ja kokonaisturvallisuus. Kansallinen turvallisuus on kentän uusin tulokas.
– Esitän tutkimuksessani, että kansallinen turvallisuus on tullut pysyväksi osaksi moninaisia turvallisuuden ulottuvuuksia käsittelevää turvallisuuskäsitysten kenttää Suomessa, kertoo Kimmo Kuukasjärvi.
Kuukasjärven tutkimus on toistaiseksi ainoa kansallisen turvallisuuden alaa käsittelevä väitöskirjatyö Suomessa. Tutkimus kuuluu valtio-opin piirissä tapahtuvan kriittisen turvallisuuden tutkimuksen alaan. Tutkimus osoittaa laajan ja moninäkökulmaisen lainsäädännöstä, viranomaisjulkaisuista ja uutisartikkeleista koostuvan aineiston välittämänä, kuinka kansallinen turvallisuus ja sen suojaamisintressit ovat nousseet esille vuosina 2001–2022.
– Tutkimushavainnot todentavat, että kansallisen turvallisuuden merkitys aktivoitui erityisesti siviili- ja sotilastiedustelulakien säätämisprosessin yhteydessä vuosina 2015–2019. Tuolloin lakien tarvetta perusteltiin kansallisen turvallisuuden suojaamisella, Kuukasjärvi esittää.
Tutkimus paljastaa, kuinka turvallisuuteen kytketyn puheen valta on merkittävä osa yhteiskunnallisen todellisuuden rakentumista. Kuukasjärven työ luo mielenkiintoisen näkymän siihen, kuinka turvallisuuspuhe ja diskurssit rakentavat ja muokkaavat yhteiskunnallisesti tärkeitä konteksteja ja laajemmin sosiaalista todellisuutta, jossa me kaikki elämme. Tutkimus osoittaa, kuinka kansallisen turvallisuuden voidaan tulkita turvallistuneen, eli muodostuneen Suomelle tärkeäksi turvallisuuden alaksi.
Kansallisen turvallisuuden soveltamisala laajentuu
Kuukasjärvi esittää, että kansallinen turvallisuus on tullut jäädäkseen, ja että sen merkittävyys kasvaa yhä tiedustelulakien jälkeisessä ajassa. Esimerkiksi lainsäädännössä kansallisen turvallisuuden soveltamisala on laajentunut koskemaan muun muassa maankäyttöön ja pakkolunastuksiin liittyviä kokonaisuuksia. Lisäksi kansallisen turvallisuuden käsityksen käyttäminen eri viranomaisten ja muiden toimijoiden puhekäytännöissä on lisääntynyt selkeästi.
– Vaikuttaa siltä, että kansallisen turvallisuuden ja sen välittämien intressien merkityksellisyydet nousevat Suomessa yhä vaikutusvaltaisemmiksi. Tämä näkyy tutkimusaineistossani, mutta sittemmin esimerkiksi tuoreessa pääministeri Orpon hallitusohjelmassa, jonka monessa tavoitteessa mainitaan kansallisen turvallisuuden konteksti. Eräänä näistä tavoitteista on laatia Suomelle kansallisen turvallisuuden strategia, Kuukasjärvi toteaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. marraskuuta
Kimmo Kuukasjärven (YTM, VTM) valtio-oppiin kuuluva väitöskirja TULLUT JÄÄDÄKSEEN! Kansallisen turvallisuuden tulo osaksi Suomen turvallisuuskäsitysten kenttää vuosina 2001–2022 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa 3.11.2023 kello 12.00, Pinni B-rakennus, luentosali 1096, (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen, Maanpuolustuskorkeakoulu. Kustoksena toimii professori Tapio Raunio, johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto.