Kilpirauhasen liikatoimintaa, hypertyreoosia, voidaan hoitaa kolmella tavalla: lääkkeillä, radioaktiivisella jodilla (RAI) tai kilpirauhasen osa- tai kokopoistolla. Kaikki nämä hoitomuodot ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä, eikä uusia ole näköpiirissä.
Ryödin väitöstyössä oli tutkittavina yli 6 000 suomalaista kilpirauhasen liikatoimintaa sairastanutta potilasta ja heille valitut terveet verrokit. Tutkimuksessa todettiin, että hypertyreoosi lisää riskiä joutua sairaalahoitoon sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien vuoksi vielä kahden vuosikymmenen ajan radiojodihoidon tai kilpirauhasleikkauksen jälkeen ikä- ja sukupuolivakioituihin verrokkeihin verrattuna.
Kilpirauhasleikkaus vähensi tehokkaammin sydänsairastuvuutta ja kuolleisuutta kuin hoito radiojodilla ja radiojodilla hoidetuilla potilailla oli yli kaksinkertainen sydänkuolleisuus leikattuihin potilaisiin verrattuna. Kilpirauhasen vajaatoiminta RAI-hoidon jälkeen merkitsi parempaa ennustetta. Syövän ilmaantuvuudessa ja syöpäkuolleisuudessa ei ollut eroa potilaiden ja verrokkien välillä, mutta hengitystiesyöpien ja mahasyövän riski oli potilailla korkeampi kuin verrokeilla. Hoitomuodolla ei ollut vaikutusta syövän ilmaantuvuuteen tai syöpäkuolleisuuteen.
Kilpirauhashormonit säätelevät elimistön aineenvaihduntaa, solujen kasvua ja energian tuotantoa. Kilpirauhasen liikatoiminnalla, hypertyreoosilla, tarkoitetaan sairastuneen kilpirauhasen liiallista kilpirauhashormonien tuotantoa ja kilpirauhashormonien ylimäärää verenkierrossa. Kilpirauhasen liikatoimintaa vastaava tila voidaan saada aikaan myös liiallisella kilpirauhashormonin lääkkeellisellä annostelulla. Hypertyreoosi kiihdyttää aineenvaihduntaa ja elimistön lämmöntuotantoa ja verenkierron kapasiteetti on lähes kokonaan käytössä jo levossa ja rasituksensieto heikkenee. Verenkierron ylikuormitustila nostaa verenpainetta, altistaa rytmihäiriöille ja voi vaikeuttaa olemassa olevan sydänsairauden oireita.
Väitöstutkimuksen tulokset korostavat hypertyreoosin tehokkaan hoidon merkitystä tulevaisuudessa ja vahvistavat aiempia tuloksia liiallisen kilpirauhashormonien määrän haitallisuudesta ihmisen elimistölle. Hypertyreoosin sairastaneita tulisi pitää sydän- ja verisuonisairauksien ja syövän suhteen korkean riskin potilaina hoidon jälkeenkin ja huolehtia pitkäaikaisseurannan toteutumisesta näiden sairauksien suhteen.
Ryödi työskentelee TAYS Sydänsairaalassa Tampereella kardiologian erikoislääkärinä.
LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Essi Ryödin lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Long-Term Consequences of Previously Treated Hyperthryoidism tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 20.9.2019 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Ulla Feldt-Rasmussen Kööpenhaminan yliopistosta. Kustoksena on professori Pia Jaatinen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1198-8
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 11.9.2019