Hyppää pääsisältöön

Kielitietoisuuden merkitys korostuu ammatillisessa koulutuksessa

Julkaistu 2.12.2019
Tampereen ammattikorkeakoulu
Niina Lilja ja Katri Kuukka
Kielen ymmärtämisellä ja kielitietoisuuden lisäämisellä edistetään tasa-arvoista koulua. Kielitietoisuus on yhä ajankohtaisempaa kaikilla kouluasteilla, sillä eri kulttuuritaustaisia oppijoita on entistä enemmän.

Opetushallitus, TAMKin Ammatillinen opettajankoulutus, OPEKE-hanke ja Kieliverkosto kokosivat yhteisen tilaisuuden, jossa pohdittiin keinoja tehostaa kielitietoisuuden merkitystä ammatillisessa koulutuksessa. Mitä väliä kielellä? -seminaarissa 22.11.2019 jaettiin kokemuksia sekä hyväksi havaittuja toimintatapoja.

Opetusneuvos Katri Kuukan mukaan kieli on oppimisen tärkein resurssi. Hän korosti kaikkien oppiaineiden vastuuta kielen opetuksessa, oppimisessa ja ymmärtämisessä. Kielitietoisuus tarkoittaa niin lukutaitoa, kielitietoisia työpajoja, opittavan sisällön kielilähtöistä tarkastelua kuin tiedonalojen yleisen ja erityisen kielen tuntemista.

– Oppiminen tapahtuu kielellä, vuorovaikutuksessa muiden kanssa, totesi Kuukka.

Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Niina Liljan mukaan ammatillisessa koulutuksessa on erotettavissa kullekin alalle ominaisia kielikäytänteitä. Kielikäytänteistä tehty tutkimus rakennusalan oppimis- ja työtilanteista osoittaa, että esimerkiksi rakentamisen alalla on aivan omat kielikäytänteet. 

– Ammatillinen koulutus on merkittävässä asemassa kielen oppimisen kannalta, sillä ammatillinen kielitaito vauhdittaa polkua työmarkkinoille, kertoi Lilja.

Hanna Ilola
TAMKin Ammatillisen opettajankoulutuksen johtaja Hanna Ilola avasi Mitä väliä kielellä? -seminaarin.

Kannustavia opetusmenetelmiä ja vuorovaikutusta

Kommenttipuheenvuorossaan Leena Pohjola Stadin ammatti- ja aikuisopistosta toi keskusteluun mukaan näkökulmaa välinehuoltoalalta, jossa on sovellettu onnistuneesti kielen käyttämiseen kannustavia opetusmenetelmiä. Näitä ovat pari- ja pienryhmätehtävät, mininäyttötilaisuudet, vertaisoppiminen ja oman alan esittelyt vieraille, hän listasi.

Maahanmuuttajataustaisilla oppijoilla on usein haasteita kielen omaksumisessa. Aslak Palenius Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksiasta korosti, että tällöin tarvitaan erityisen paljon aikaa oppimiseen ja sen varmistamiseen, että asia on ymmärretty.

Huoli suomalaisten lasten ja nuorten lukuinnostuksen laskemisesta on vauhdittanut Lukuliike-toimintaa. Toiminnasta kertoi Aleksis Salusjärvi Kriminaalihuollon tukisäätiöstä. Salusjärvi on auttanut tekstien pariin ja innostanut lukemaan jo 3500 nuorta ympäri Suomen. Hän on kohdannut nuoria, jotka ovat alisuoriutujia ja jotka on sivuutettu yhteiskunnassa. Hänen mukaansa tärkeintä on vuorovaikutus nuorten kanssa ja yhteyden synnyttäminen heihin.

– Mitä paremmin nuorella on sanoja, mitä käyttää, sitä helpompi hänen on kuvailla asioita ja tulla ymmärretyksi, tiivisti Salusjärvi.

Tilaisuudesta estyneen opetusneuvos Armi Mikkolan puheenvuoron esitti Heidi Vaarala Kieliverkostosta. Mikkolan mukaan kieli kantaa sivistystä ja kulttuuria. Hän myös muistutti, että maahanmuuttajien määrä lisää kielikoulutustarvetta.

Aamupäivän tilaisuuden loppuyhteenvedon teki Seija Mahlamäki-Kultanen Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Aiheiden työstämistä jatkettiin iltapäivän työpajoissa. 

 

OPEKE-hanke

Kieliverkosto

 

Pääkuvan kuvateksti: Yliopistonlehtori Niina Lilja ja opetusneuvos Katri Kuukka peräänkuuluttavat oppilaitosten vastuunkantoa kielitietoisuuden merkityksessä.

 

 

Teksti: Kukka-Maaria Korko

Kuvat: Jaakko Saarilampi