Tutkimus

Kestävämpään ruokavalioon siirtymisessä huomioitava väestöryhmien erot ruokaan liittyvissä motiiveissa

vihanneksia kuvauksellisesti aseteltuina
Millaisia tekijöitä suomalaiset aikuiset pitävät tärkeinä tehdessään päivittäisiä ruokaan ja syömiseen liittyviä valintoja? Ikäryhmien välillä oli selkeitä eroja: nuorille aikuisille ruoan hankkimisen ja valmistamisen helppous ja nopeus sekä ruoan tuoma mielihyvä olivat tärkeämpiä kuin vanhemmille ikäryhmille, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.

Tiedot perustuvat Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yli 10 000 vastaajaa kattavaan LoCard-kyselytutkimukseen.

Matalammin koulutetut ja pienempituloiset arvostivat ruoan edullisuutta ja tuttuutta enemmän kuin korkeammassa asemassa olevat. Toisaalta hyvä hinta-laatusuhde (”on hintansa arvoinen”) oli tärkeä motiivi kaikissa tulo- ja koulutusryhmissä.

LoCard-kyselytutkimus tuo uutta tietoa myös sukupuolten välisistä eroista: ruoan tuttuuden ja hinnan tärkeys korostuivat hieman enemmän miehillä kuin naisilla.

- Eettisyyden merkitys kasvoi, kun joku kotitalouden jäsenistä noudatti kasvisruokavaliota tai vältti punaista lihaa, sanoo yliopistonlehtori ja akatemiatutkija Hanna Konttinen Helsingin yliopistosta.

Päivittäisissä ruokavalinnoissa monet eri motiivit tärkeitä

Ruokaan ja syömiseen liittyvät motiivit ja arvot ovat jatkuvassa muutoksessa; tutkimus tarjoaakin ajantasaista tietoa erilaisten motiivien suhteellisesta tärkeydestä eri väestöryhmissä Suomessa. Tulokset havainnollistavat myös sitä, että päivittäisiä ruokavalintoja ohjaavat monenlaiset kriteerit, kuten hyvä hinta-laatusuhde, edullisuus, hyvä maku, terveellisyys ja käytännöllisyys.

- Kun pyritään siirtymään kestävämpään ja terveellisempään ruokavalioon, on tärkeää, että terveys- ja ympäristönäkökohtien lisäksi huomioidaan muut arkielämässä tärkeät ruoanvalintakriteerit sekä väestöryhmien väliset erot niissä, Konttinen kertoo.

Ruokapalveluilla tärkeä rooli kasvisruokiin tutustumisessa

Edullinen hinta ja tuttuus voivat helpottaa ekologisesti kestäviä ja terveellisiä ruokavalintoja matalammin koulutetuilla ja pienituloisilla.

- Kasvipainotteisia vaihtoehtoja tekevät kaikille väestöryhmille tutummiksi muun muassa ruokapalvelut: koulut ja työpaikkaruokalat, Konttinen toteaa.

Tutkimus perustuu 10 795 S-ryhmän asiakasomistajan vastauksiin. Tutkittavat täyttivät verkkokyselyn, jossa tiedusteltiin muun muassa sosiodemografisia taustatietoja ja ruokaan liittyviä motiiveja.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity -tiedelehdessä.

Julkaisu on osa Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston LoCard-tutkimushanketta, jossa tehdään kansainvälisesti uraauurtavaa ruoan käytön ja elintapojen tutkimusta S-ryhmän ostodatalla ja kyselyillä S-ryhmän asiakasomistajille. Ostotietojen käyttö pohjaa asiakasomistajien suostumukseen. S-ryhmä ei rahoita LoCard-tutkimushanketta.

Konttinen, H., Halmesvaara, O., Fogelholm, M., Saarijärvi, H., Nevalainen, J., & Erkkola, M. Sociodemographic differences in motives for food selection: results from the LoCard cross-sectional survey. Int J Behav Nutr Phys Act 18, 71 (2021).
https://doi.org/10.1186/s12966-021-01139-2


 

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset