”Kävin eilen Mallorcalla” – lisätty todellisuus tuo hyvinvointia
Myönteisiä tuloksia on jo saatu virtuaalilasien hyvinvointivaikutuksista hiljattain tehdyssä tutkimuksessa. Tampereen ammattikorkeakoulussa sosionomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet Elina Ruostila-Paakinaho, Niina Kärkkäinen ja Taija Tuominen ovat tutkineet virtuaalitodellisuuden kautta tuotettuja elämyksiä, kokemuksia ja hyvinvointivaikutuksia kehitysvammaisilla nuorilla, ikääntyneillä henkilöillä sekä vangeilla. Tutkimus ja siitä tehty ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluva opinnäytetyö toteutettiin osana valtakunnallista Virtuaalinen elämyslääke – luovaa osaamista sote-alalle -hanketta.
– Viime keväänä toteutimme viisi elämyspilottia 80 asiakkaalle ja 22 hoitohenkilökunnan jäsenelle. Elämyspilottien tarkoitus oli testata vr-laseilla 360°-videoiden hyvinvointivaikutuksia, kertovat Kärkkäinen, Ruostila-Paakinaho ja Tuominen.
Tutkimusaineiston muodostivat havainnot osallistujien reaktioista ja puolistrukturoidut kyselylomakkeet. Hyvinvointivaikutuksiin haettiin vastauksia henkilökohtaisiin kokemuksiin liittyvillä väittämillä ennen ja jälkeen virtuaalilasien käytön.
Immersio mahdollistuu 360°-virtuaalivideoissa
Asiakkaille tarjotuissa 360°-videoissa oli valinnanvaraa: taidenäyttelyitä, kuoroesityksiä, luontovideoita ja musiikkivideoita. Luontovideoissa avautui mahdollisuus kokea esimerkiksi Amazonin sademetsä, merenalainen maailma, avaruus tai talvinen luonto. Musiikkivideoissa elämyksellisyyttä korosti se, että katsoja pääsi yhtyeiden kanssa samalle lavalle. Pirkanmaan Senioripalveluiden ja Virtuaalinen elämyslääke -hankkeen toteuttamissa omissa videoissa laulettiin kansanlauluja jurtassa.
Ruostila-Paakinaho kertoo, että 360°-virtuaalivideon kautta henkilö saa esteettömän mahdollisuuden matkusteluun, kulttuuri- ja luontoelämyksiin sekä erilaisiin tapahtumiin osallistumiseen, joihin muutoin ei ole mahdollisuutta osallistua.
– 360°-virtuaalivideon interaktiivisuus lisää immersiota eli uppoutumiskokemusta, mikä tekee elämyksestä syvemmän, tarkentaa Kärkkäinen, jolla on itsellään kokemusta vr-pelien ja videoiden katsomisesta.
Positiivisia tuloksia kaikilla ryhmillä
Tutkimustulokset osoittivat virtuaalitodellisuudella olevan kaikille kohderyhmille hyvinvointivaikutuksia. Positiivisimpia tuloksia saatiin vangeilta ja kehitysvammaisilta nuorilta. Vangeissa tapahtui eniten videoihin uppoutumista ja hyvinvointivaikutuksia. Myös kehitysvammaiset nuoret eläytyivät hyvin videoihin. Elämyksellisuuden kokemus vaihteli kohderyhmillä: osa liikuttui, osa koki vapauden tunnetta, jotkut kokivat uusia asioita ja toiset kokivat rentoutuvansa videota katsellessa. Joillekin videon katselu toi muistoja mieleen lapsuudesta.
– Eräs iäkkäämpi rouva eläytyi videon kuoroesitykseen niin, että liikuttui kyyneliin. Musiikki oli ollut hänelle koko elämä, kuvailee Ruostila-Paakinaho.
– Merkittävimpiä tunnereaktioita osallistujilla olivat liikuttuminen ja yllättyminen. Silloin tiesimme osallistujan kokeneen jonkin merkittävän elämyksen ja saavan siitä voimaa omaan jaksamiseensa, kertoo Ruostila-Paakinaho.
Eräs vanki kertoi, että virtuaalivideon katselu oli saanut hänet miettimään elämistä ”kaidalla tiellä”. Silloin olisi mahdollista osallistua oikeaan konserttiin. Yksi testiasiakkaista oli nuorempana matkustellut paljon. Virtuaalivideon avulla hän oli päässyt Mallorcalle ja halusi soittaa tyttärelleen kertoakseen, että nyt hän vihdoin käynyt siellä.
Virtuaalitodellisuus mahdollisuutena
Tutkimukseen osallistuneiden sote-alan yritysten henkilökunnat näkivät virtuaalitodellisuudessa mahdollisuuksia, mutta tekniikan ja käytettävyyden tulisi parantua.
– Virtuaalielämyksiä pidettiin hyvänä lisänä tuoden vaihtelua arjen askareisiin, kertoo Tuominen.
Maailmalla virtuaalielämyksiä ja lisättyä todellisuutta käytetään jo laajalti esimerkiksi vankiloissa, Suomessa lähinnä lasten ja nuorten parissa.
– Näkisin, että virtuaalisuuden hyödyntäminen yleistyy myös Suomessa tekniikan kehittyessä, kertoo Kärkkäinen.
Kärkkäinen, Ruostila-Paakinaho ja Tuominen pitävät mahdollisena, että myös Suomessa virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä tulee lähitulevaisuudessa osa asiakastyötä kuntouttavassa, innostavassa, rentouttavassa sekä opetuksellisessa toiminnassa. Haasteita virtuaalitodellisuuden käyttöönotossa heidän mukaansa saattavat asettaa henkilökunnan asenteet, motivaatio sekä tekninen osaaminen.
Lisätietoa:
Sosionomi (ylempi AMK), Niina Kärkkäinen, niina.karkkainen [at] tuni.fi
Sosionomi (ylempi AMK), Elina Ruostila-Paakinaho, elina.ruostila [at] yahoo.com
Sosionomi (ylempi AMK), Taija Tuominen, taija.e.tuominen [at] tuni.fi
Katso opinnäytetyön esittelyvideo
Virtuaalinen elämyslääke – luovaa osaamista sote-alalle on valtakunnallinen hanke, joka vastaa luovien alojen nopeaan rakennemuutokseen sekä sote-alan ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin. Hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Metropolia AMK, Oulun AMK ja Turun AMK.
Teksti: Kukka-Maaria Korko
Pääkuva (Jaakko Saarilampi): Sosionomi (YAMK) -opiskelijat Taija Tuominen (vas.) ja Elina Ruostila-Paakinaho. Kuvasta puuttuu Niina Kärkkäinen.
