Hyppää pääsisältöön

Kaupunkiympäristön ja -liikkumisen rytmisyyden tarkastelu lisää urbaanien prosessien ymmärrystä

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaKorkeakoulunkatu 5, Tampere
Hervannan kampus, Rakennustalon sali RG202,
17.1.2020 10.00–14.00
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Liikkumista kaupungissa
Kaupunki ei ole vain rakennuksia, katuja ja puistoja, vaan sillä on myös omat ajalliset ja toistuvat rytminsä. Ne muodostuvat siitä, miten ihmiset kaupungissa liikkuvat ja millaisia kokemuksia tai muistoja heillä kaupunkiin liittyy. Jani Tartia selvitti väitöstutkimuksessaan toistuvan ja rutiininomaisen arkiliikkumisen merkitystä ympäristösuhteen ja -kokemuksen sekä kaupunkitilan muodostumisessa. Tuloksia voidaan hyödyntää kaupunkisuunnittelussa.

Kaupungin voi mieltää muodostuvan erilaisista ihmistoiminnan rytmeistä, missä arki seuraa tietynlaista toistuvaa päivittäistä kaavaa. Siihen vaikuttavat niin erilaiset sosiaaliset tekijät, kuten kulttuuri ja lainsäädäntö, kuin luonnollisetkin syklit, kuten aktiivisuus, lepo, vuorokauden tai vuodenaika.

– Toistuvat tapahtumat ja tilanteet rakentavat kuvaamme siitä, mitä kaupunkiympäristössä tapahtuu, milloin ja kenen toimesta – oli kyse sitten torin aukeamisesta varhain aamulla, vuodesta toiseen toistuvista kulttuuritapahtumista tai päivittäisistä liikenneruuhkista, Jani Tartia selittää.

Tutkimustaan varten Tartia jalkautui arjen tavanomaisille liikkumisreiteille ja havainnoi sekä haastatteli kaupunkilaisia esimerkiksi kauppa- ja työmatkoilla Tampereella ja Turussa. Hän kartoitti kaupunkitilojen ajallista muotoa, sen eri tasoisia ja muotoisia rytmejä sekä näiden rytmien välisiä suhteita ja jännitteitä.

Yksi keskeisemmistä kaupunkielämän rytmeistä muodostuu liikkumisesta. Siihen liittyen syntyy myös helposti jännitteitä, kun suunnittelu ja ihmisten tavat eivät kohtaakaan tai vaikkapa tiheään vaihtuvat työmaa- ja tietyöalueet muuttavat liikkumista.

– Kaupunkiliikkumista pyritään ohjaamaan erilaisten suunnitteluprosessien kautta, esimerkiksi ohjaamalla kaavoituksella erilaisten toimintojen maantieteellistä sijoittumista. Toisaalta taas ihmisten rutiinit ja tottumukset, ja myös suunnittelua haastavat tavat, rakentavat vaihtoehtoista liikkumisen rytmisyyttä ruohonjuuritasolla, mikä saattaa aiheuttaa jännitteitä ja kitkaa suunnitellun kanssa, Tartia sanoo.

Tartian tavoitteena olikin ymmärtää paremmin näitä kaupunkiympäristön vähemmän kartoitettuja, mutta jokapäiväisiä toistuvia liikkumisen rytmejä, jotka muokkaavat ja uudentavat kaupunkiympäristöä sekä suhdettamme siihen yhä uudestaan.

– Reiteillä, joita kuljemme arjessa yhä uudestaan, on keskeinen rooli ympäristösuhteen muodostumisessa eli siinä, miten arjen elinympäristömme koemme, minkälaisia merkityksiä sille annamme ja miten kohtaamme toisia ihmisiä. Tätä kautta ymmärrämme laajemmin myös sitä, miten ylipäätänsä ymmärrämme mitä tai minkälainen ”kaupunki” on, Tartia kertoo.

Entistä enemmän laadullista huomiota arkisimpiin ympäristöihin

Jani Tartia rakensi kaupunkiliikkumisen käytännön tutkimusta hyödyntämällä rytmianalyysin ja laadullisen liikkumisen tutkimuksen teoria- ja tutkimuskehyksiä. Hän tarkastelee näitä vähälle huomiolle jääneitä arjen kaupunkitiloja, joita ohitamme ja joiden läpi kuljemme arjen reittien kontekstissa.

– Kadut ja muut pääasiallisesti liikkumiseen käytetyt ympäristöt ovat niitä keskeisimpiä julkisia kaupunkitiloja, joita meistä kukin käyttää arjessaan liikkuessaan. Siihen, millaisia nämä tilat ovat, tulisikin kiinnittää entistä enemmän laadullista ja kokonaisvaltaista huomiota niin kaupunkitutkimuksen kuin -suunnittelun näkökulmasta, jotta kaupunkiympäristö olisi tasa-arvoista ja kestävää. Rytmianalyysi tarjoaa uudenlaisia työkaluja tunnistaa myös tämänkaltaisten ympäristöjen moninaisuutta – polyrytmisyyttä – ja miten eri rytmit rakentavat kaupunkiympäristöä sekä kokemuksellisesti että tilallisesti, Tartia toteaa.

– Halusin tutkimuksella lisätä ymmärrystä kaupunkiympäristön ajallisista ja toistuvista – rytmisistä – rakenteista ja tuottaa näin uusia käsitteellisiä ja käytännöllisiä työkaluja kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun kentille, joiden avulla voidaan paremmin ymmärtää kaupunkitilaa ihmisen ja arjen kontekstin näkökulmasta, sekä moninaisten ja samanaikaisten rytmien kerrostumina, Tartia kertoo.

Tutkimusta rahoittivat Emil Aaltosen säätiö, Turun kaupungin kaupunkitutkimusohjelma sekä Tampereen yliopisto.

Hallintotieteiden maisteri Jani Tartian yhdyskuntasuunnittelun alaan kuuluva väitöskirja The Temporality and Rhythmicity of Lived Street Space tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 17.01.2020 kelo 12.00 Rakennustalon salissa RG202, Korkeakoulunkatu 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Pentti Haddington Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Juho Rajaniemi rakennetun ympäristön tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1387-6.

Kuvituskuva: Pexels