Hyppää pääsisältöön

Katsekontakti aktivoi autonomista hermostoa myös videopuheluissa

Julkaistu 23.4.2020
Tampereen yliopisto
Etätyöpiste. Videoneuvottelu tietokoneella, ruudulla näkyy neljät kasvot.
Tampereen yliopiston psykologian tutkijat ovat osoittaneet, että katsekontakti aiheuttaa videopuhelun aikana samankaltaisia fysiologisia tunnereaktioita kuin kasvokkaisessa tilanteessa.

Viime vuosina videopuheluista on tullut osa arkea ja työelämää. Erityisesti nyt koronaviruspandemian aiheuttamien rajoitusten seurauksena videopuheluja käytetään yhä enemmän läheisten väliseen yhteydenpitoon ja kokousten järjestämiseen. Vaikka videopuheluyhteydet eivät voi täysin korvata kasvokkaista vuorovaikutusta, uudet tutkimustulokset osoittavat, että katsekontaktin synnyttämät fysiologiset tunnereaktiot saattavat olla samankaltaisia näissä vuorovaikutustilanteissa.
 
Vastikään julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin fysiologisia reaktioita katsekontaktiin erilaisten tilanteiden aikana. Tutkijat vertasivat suoran ja käännetyn katseen havaitsemisen aiheuttamia reaktioita tutkittavien katsellessa toista henkilöä kolmessa eri tilanteessa: kasvotusten, videopuheluyhteyden välittämänä tai pelkästään videolta. Näiden tilanteiden aikana he mittasivat ihon sähkönjohtavuutta sekä kasvolihasten aktivaatiota. Ihon sähkönjohtavuuden muutokset heijastavat autonomisen hermoston aktiivisuutta ja siten tunnereaktion virittävyyttä. Kasvolihasten aktivaatio ilmentää puolestaan tunnereaktion positiivisuutta tai negatiivisuutta.
 
Aiempien tutkimustulosten mukaisesti katsekontaktin havaittiin aktivoivan autonomista hermostoa kasvokkaisessa tilanteessa. Tämän lisäksi tulokset osoittivat, että toisen ihmisen suora katse sai aikaan saman reaktion myös videopuheluvälitteisessä tilanteessa. Kun toinen ihminen nähtiin pelkästään videolla, ilman kaksisuuntaista yhteyttä, suora katse ei sen sijaan aktivoinut autonomista hermostoa. Lisäksi suoran katseen näkeminen aiheutti positiivisiin tunnereaktioihin viittaavaa kasvolihasaktivaatiota kaikissa kolmessa tilanteessa. Tämä ilmeni suupieliä kohottavan ison poskipäälihaksen aktivaationa ja kulmien kurtistajalihaksen rentoutumisena.
 
- Tulokset osoittavat, että autonomisen hermoston vaste katsekontaktiin edellyttää kokemuksen katseen kohteena olemisesta. Toisen ihmisen fyysinen läsnäolo ei kuitenkaan ole välttämätön tälle reaktiolle, toteaa tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja Jonne Hietanen.
 
- Lisäksi kävi ilmi, että jo pelkkä suoran katseen näkeminen ilman kaksisuuntaista vuorovaikutusta sai aikaan vaivihkaisen hymyreaktion kasvoilla. Tulos viittaa siihen, että nämä kasvolihasten reaktiot katsekontaktiin ovat erittäin vahvasti automatisoituneita, Hietanen kertoo.
 
Tulokset viittaavat siihen, että tunnereaktiot voisivat olla samankaltaisia luonnollisessa ja videopuheluvälitteisessä vuorovaikutuksessa, mutta tutkijat ovat varovaisia tulosten tulkinnassa.
 
- Useimmissa videopuhelusovelluksissa ei ole mahdollista ottaa katsekontaktia toiseen ihmiseen, ja kameroiden sijoittelusta johtuen keskustelukumppani näyttää yleensä katsovan hieman alaviistoon. Tästä syystä on epäselvää, yleistyvätkö havaitsemamme reaktiot myös sovelluksiin, joita ihmiset arjessaan käyttävät.
 
Tutkimusta rahoitettiin Alfred Kordelinin säätiön myöntämällä apurahalla.
 
Hietanen, J. O., Peltola M. J., & Hietanen, J. K. (2020). Psychophysiological responses to eye contact in a live interaction and in video call. Psychophysiology, e13587.
https://doi.org/10.1111/psyp.13587

 
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Jonne Hietanen, jonne.hietanen [at] tuni.fi
Professori Jari Hietanen, jari.hietanen [at] tuni.fi
 
 
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 23.4.2020

Kuva: Jonne Renvall