Keskeisenä tavoitteena suomalaisessa asuntosuunnittelussa on ollut ratkaista asumiseen liittyviä toimintoja kaikille asukkaille sopivalla tavalla. Kun väestön kulttuurinen monimuotoisuus lisääntyy, yleispäteviksi tarkoitetut ratkaisut tulevat kuitenkin haastetuiksi merkittävällä tavalla. Tarvitaan uudenlaista kykyä tunnistaa kulttuurisia eroja ja niiden vaikutuksia tilojen ja toimintojen merkityksiin yksilöiden ja yhteisöjen kannalta.
Katja Maununahon väitöstutkimus tarkastelee arjen kulttuurista monimuotoisuutta, johon liittyvät erilaisten kulttuuritaustojen ja elämäntapojen lisäksi muun muassa iän tuomat erot asumisen arkeen. Maununaho tutki Espoon Suvelassa toteutetun suurkorttelin uudistushankkeen lisäksii asukkaiden käytössä olevien jaettujen tilojen ratkaisuja ja tarpeita Turussa, Tampereella ja keskieurooppalaisissa integroidun asumisen kortteleissa.
– Asuinalueet ovat muodostuneet kulttuurien kohtaamisten areenoiksi. Niissä korostuu sekä negatiivisena pidetty segregaatio eli eriytyminen että yhteisöllisyyden ja integraation mahdollisuudet. Molemmat näkökulmat kohdensivat tutkimustani ympäristön jaettuihin tiloihin ja niissä toteutuviin kohtaamisiin, Maununaho sanoo.
Kokemustietoon perustuva suunnittelu voi ehkäistä paikkojen segregaatiota
Kaupunkien asuntopolitiikassa eriytymiseen on pyritty vaikuttamaan muun muassa sekoittamalla asuntomuotoja. Maununahon tutkimus osoitti kuitenkin, että alueen eletty todellisuus pitää huomioida suunniteltaessa toimenpiteitä sosiaalisesti eriytyneille alueille. Mikäli suunnittelutavoitteet kiinnittyvät liiaksi yleisen tason ongelmamäärityksiin ja kaupunkikehitykseen, asukkaiden tarpeet ja oikeudet voivat jäädä uudistuksissa taka-alalle.
Tutkimus nosti esiin myös paikalliseen kokemustietoon perustuvan suunnittelun. Sen tavoitteena on ehkäistä epätasa-arvoisuutta lisäävää paikkojen segregaatiota, joka muodostuu fyysisen ympäristön rappion sekä erilaisista tiloista ja paikoista kertyvien negatiivisten kokemusten vaikutuksesta. Maununahon mukaan asuinympäristön suunnittelussa on aiemmin kiinnitetty liian vähän huomiota paikkojen segregaatioon liittyviin kokemuksiin.
Tarkastellessaan asukkaiden tärkeinä pitämiä jaettuja tiloja, Maununaho tunnisti tekijöitä, jotka tuovat erilaisia käyttäjiä yhteen. Jaetut tilat mahdollistavat käyttäjilleen merkityksellistä toimintaa ja tarjoavat miellyttävän aistiympäristön toisten seurasta nauttimiseen.
– On myös tärkeää huomata, että houkuttelevat tilat eivät ole vain suunnitteluprosessin lopputuloksia, vaan ne muodostuvat ja muuttuvat jatkuvassa vuorovaikutuksessa käyttäjien, toimintatapojen ja muun kaupunkiympäristön kanssa.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. maaliskuuta
Arkkitehti Katja Maununahon arkkitehtuurin alaan kuuluva väitöskirja Kulttuurien kohtaamisia asuinympäristössä – Arjen kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen kaupunkiasumisen suunnittelussa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 15.3.2024 kello 12 Hervannan kampuksella, Rakennustalon auditoriossa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Anu Soikkeli Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ari Hynynen Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.