Väitös

Kati Alha: Ilmaispelit ovat pelialan väheksytty kulmakivi

Kati Alha.
Ilmaispelien ansiosta yhä useammalla on mahdollisuus pelata, ja myös pelien taloudellinen merkitys on moninkertaistunut. Samaan aikaan ilmaispelit ovat saaneet osakseen laajaa kritiikkiä ja väheksyntää. Monet ilmaispeleihin liittyvät kysymykset tarvitsevat lisähuomiota, mutta ne ansaitsevat myös arvostetun paikkansa pelikulttuurin merkittävänä osana, selviää Kati Alhan väitöskirjasta.

Ilmaispelit eli free to play -pelit ovat pelejä, joita voi pelata ilmaiseksi, mutta joihin voi halutessaan hankkia etuja tai lisäsisältöä maksamalla rahaa. Monet tämän hetken suosituimmista peleistä käyttävät tätä mallia. Niihin kuuluvat esimerkiksi nuorten suosiossa oleva Fortnite: Battle Royale, kännykkäpelien suosikit Candy Crush Saga ja Pokémon Go, e-urheilussa menestyvä League of Legends ja keräilykorttipeli Hearthstone.

– Ilmaiseksi tarjottavat pelit myyvät. Ne kattavat tällä hetkellä jo selkeästi suurimman osan kaikista digitaalisten pelien tuotoista, ja erityisesti älypuhelimilla pelattavat ilmaispelit ovat iso bisnes. Myös Suomen tämänhetkinen menestys pelialalla nojaa vahvasti ilmaispeleihin, Kati Alha kertoo.

Kati Alha halusi tutkimuksessaan selvittää, miten ilmaispelien ansaintamalli on vaikuttanut peleihin ja pelaamiseen. Menestyksen lisäksi ilmaispelit ovat saaneet osakseen huomattavan määrän kritiikkiä, ja niitä on väheksytty niin pelaajien, median kuin pelintekijöidenkin taholta. Ilmaispelien on koettu tarjoavan heikompia pelikokemuksia ja manipuloivan pelaajia maksamaan. Erityisesti edun ostamisen kilpailullisissa peleissä on koettu olevan epäreilua ja ristiriidassa peleihin liitettävien arvojen kanssa. Samalla, kun ilmaispelejä saatetaan pitää vähempiarvoisina esimerkiksi kertamaksullisiin peleihin verrattuna, ilmaispelien välillä on myös suuria sisäisiä eroja.

– Tietokoneella pelattavat ilmaispelit ovat pelaajayhteisöissä yleisesti arvostetumpia ja hyväksytympiä kuin mobiililaitteilla pelattavat, kasuaalimmat ilmaispelit, Alha sanoo.

Väheksynnästä huolimatta suuri yleisö nauttii ilmaispelien pelaamisesta ja osa myös maksaa niistä mielellään. Ansaintamallilla on ollut merkittävä vaikutus siihen, miten pelejä kulutetaan ja tuotetaan. Alha uskookin, että väheksyminen juontaa osin erilaisista käsityksistä liittyen siihen, millainen hyvän pelikokemuksen tulisi olla.

– Ilmaispelit ovat osa pelaamisen murrosta: pelaaminen ei ole rajatun harrastajaryhmän etuoikeus, vaan kuuluu kaikille. Ilmaispelit ovat jatkaneet tilan raivaamista erilaisille pelikokemuksille ja arvoille, ja siten myös rikastuttaneet pelaamisen kirjoa sekä tuoneet sen osaksi yhä useamman arkea, Kati Alha kertoo.

– Ilmaispeleihin liittyvät eettiset ongelmat tulee kuitenkin ottaa vakavasti. Läpinäkyvyyden puutteeseen, ongelmapelaamiseen, samankaltaisuuteen uhkapelien kanssa, alaikäisille markkinointiin ja yksityisyyteen liittyvät kysymykset nostavat esiin tärkeitä huolia, joihin myös tutkijoiden ja lainsäädännön tulee jatkossa keskittyä, Alha painottaa.

Väittelijä peräänkuuluttaakin ilmaispelien arvon tunnustamista sekä suhtautumista niihin kuten muihinkin tärkeisiin pelikulttuurin ilmiöihin: avoimesti ja kriittisesti.

Filosofian maisteri Kati Alhan pelitutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja The Rise of Free-to-Play: How the Revenue Model Changed Games and Playing tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 11.12.2020 klo 16 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Kelly Boudreau Harrisburgin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Frans Mäyrä.

Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuutta voi seurata vain etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1774-4.

Kuva: Juliana Vaculíková