Hyppää pääsisältöön

Kantasoluista tuotettujen sarveiskalvosiirteiden kaupallistaminen etenee

Julkaistu 17.12.2020
Tampereen yliopisto
tutkija laboratoriossa laitteiden äärellä
Professori Heli Skottmanin silmäryhmän päätavoitteena on kehittää kantasoluista uusia kudosteknologisia hoitomuotoja silmän verkkokalvon ja sarveiskalvon sairauksien ja vammojen hoitoon. Laura Koivusalo (kuvassa) kehitti väitöskirjatutkimuksessaan ratkaisuja siihen, kuinka eläviä soluja saadaan siirrettyä sarveiskalvolle tehokkaasti ja turvallisesti.
Tampereen yliopistossa kehitetty menetelmä silmän sarveiskalvosokeuden parantamiseen on etenemässä kaupalliselle tasolle. Perusteilla oleva StemSight-yritys kehittää kantasoluhoitoa sarveiskalvon sokeuteen.

Yritys tuottaa professori Heli Skottmanin silmäryhmässä kehitettyjen, ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista tuotettujen limbaalisten kantasolujen avulla kantasolusiirteitä. Potilaan sokeaan silmään biomateriaalikalvolla siirrettävät kantasolut jatkavat kasvuaan silmässä ja pystyvät lopulta palauttamaan näön.

Tarkoitus on saada tehokkuus- ja turvallisuustestit tehtyä, jotta voimme hakea viranomaisilta lupaa siirtyä ensimmäisiin ihmiskokeisiin, kertoo tekniikan tohtori Laura Koivusalo silmäryhmästä.

Sitä kautta hoito saadaan myöhemmin myös potilaille, Koivusalo sanoo.

Yrityksen omistavat Laura Koivusalo, professori Heli Skottman, tutkijatohtori Anni Mörö ja yliopistotutkija Tanja Ilmarinen, jotka kaikki työskentelevät silmäryhmässä. Koivusalo siirtyy myöhemmin yrityksen toimitusjohtajaksi.

Omistajiin kuuluu myös Tampereen yliopisto Tuotekehitys Oy Tamlinkin kautta.

Olemme keskustelleet myös sijoittajien kanssa alkuvaiheen riskisijoituksesta, Koivusalo kertoo.

Kudosteknologinen tuotekehitys on kiinnostanut ulkomaisia tutkimuksen kaupallistamista edistäviä verkostoja ja säätiöitä. StemSight palkittiin Euroopan innovatiivisimpana biotieteiden start-up -yrityksenä BioFIT Startup Slam -kilpailussa aiemmin syksyllä. Professori Heli Skottman puolestaan sai joulukuun alkupuolella tanskalaisen Novo Nordisk Foudationin apurahan hoitomuodon kehittämiseksi niin, että se voitaisiin viedä kliinisiin potilaskokeisiin.

Kuva: Jonne Renvall