Tiedote

Kansansairauksia ehkäistään omahoitoa kehittämällä – kliininen asiantuntija on potilaan tukena  

Tuula_Maria Rintala_Jaakko Saarilampi
TAMKin yliopettaja Tuula-Maria Rintala on kehittänyt pitkään diabeteshoitajien täydennyskoulutusta.
Potilasta tukevaa omahoitoa kehittämällä voimme ehkäistä kansansairauksiamme. Parantunut omahoito vaikuttaa kohentavasti ihmisen elämänlaatuun ja terveyteen.

Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut sekä Savonia-ammattikorkeakoulu ovat kehittäneet yhdessä potilaan omahoitoon laajasti keskittyvän terveysalan tutkinto-ohjelman. Kliinisen asiantuntijan ylempään AMK-tutkintoon valmistava ”Omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyöhön syventävä ammattiopintokonaisuus” toteutetaan ensimmäistä kertaa Suomen ammattikorkeakouluissa tässä laajuudessa (30 opintopistettä). Tutkinto-ohjelmaan voi hakea kevään 2020 yhteishaussa.

Yliopettaja Tuula-Maria Rintala Tampereen ammattikorkeakoulusta on ollut mukana ammattikorkeakoulujen asiantuntijoista koostuvassa työryhmässä kehittämässä uutta opintokokonaisuutta.

Omahoito ja kansansairaudet sisältyvät terveysalan tutkintojen opetussuunnitelmiin jo perusopintovaiheessa. Hoitotyöntekijöitä koulutetaan hoitamaan kansansairauksia ja tukemaan omahoitoa. Uudessa ylempään AMK-tutkintoon tähtäävässä opintokokonaisuudessa päästään Rintalan mukaan perehtymään aiheeseen syvemmälle ja laajentamaan hoitotyön asiantuntijoiden ammattitaitoa.

– Kansansairaudet Suomessa ovat yleisiä, ja niiden kansantaloudellinen merkitys on iso. Sairaudet aiheuttavat työkyvyttömyyttä, ja ne ovat myös yleisiä kuolleisuuden aiheuttajia. Jos pystymme vaikuttamaan kansantautien ehkäisyyn, pystymme vaikuttamaan ihmisten elämänlaatuun, Rintala sanoo.

Kansansairaudet vaativat paljon terveydenhuollon palveluja

Kansantaudit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määritelmän mukaan sairauksia, joilla on suuri merkitys koko väestön terveydentilalle eli kansanterveydelle. Kansansairauksien hoito vaatii myös runsaasti erilaisia terveydenhuollon palveluja.

Suomessa pitkäaikaisiksi kansantaudeiksi luetaan sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, hengityselinsairaudet: astma ja allergia, krooniset keuhkosairaudet, syöpäsairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveysongelmat ja muistisairaudet.

Uudessa, kolmen ammattikorkeakoulun yhteisesti järjestämässä kliinisessä asiantuntijan koulutuksessa keskitytään erityisesti sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen sekä hengityselinsairauksiin.

– Meillä Suomessa on hyvä suunta sydän- ja verisuonisairauksien suhteen, sillä kuolleisuus niihin on vähentynyt. Diabeteksen yleistyminen on hieman taittunut, mutta on vielä hyvin yleinen sairaus. Syöpäsairauksia on nyt enemmän kuin aikaisemmin, mutta kuolleisuus on vähentynyt hoitojen kehittyessä, Rintala kertoo.

Muistisairauksien lisääntyminen on Rintalan mukaan nähtävissä selkeästi väestön ikääntyessä.

– Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat monesti työkyvyttömyyden taustalla, ne ovat aika yleisiä. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä, esimerkiksi masennus on lisääntynyt. Astma ja allergiat ovat myös jonkin verran lisääntyneet.

Tulehduksellisia suolistosairauksia voidaan Rintalan mukaan pitää jopa uusina kansansairauksina, koska niiden määrä on lisääntynyt Suomessa.

– THL ei ole niitä vielä ottanut luokitukseensa, mutta ne ovat olleet esillä keskusteluissa.

Tilanne eri kansantautien yleistymisessä vaihtelee Suomessa. Sekä THL että Kela seuraavat kehitystä.

Omahoito on päivittäisiä ratkaisuja

Omahoidolla tarkoitetaan Rintalan mukaan sitä hoitoa, jota sairastava potilas tekee itse. Omahoidolla ei tarkoiteta yksin tekemistä, vaan mukana on aina terveydenhuollon asiantuntija tukemassa potilasta ja hänen perhettään.

Omahoito on päivittäisiä ratkaisuja ja toimenpiteitä. Siihen voi sisältyä sairaudesta riippuvaa lääkehoitoa, diabetesta sairastavalla verensokerin seurantaa, verenpainetautia sairastavalla verenpaineen seurantaa tai painonhallinnan kanssa kamppailevalla painonseurantaa. Myös liikunta, ravitsemus ja elintapojen seuranta voivat olla osa omahoitoa.

Omahoidon tukeminen taas tarkoittaa sitä, miten terveydenhuollon ammattilainen tukee ja motivoi, jotta ihminen jaksaa arkipäivässään hoitaa itseään.

– Se on myös konkreettisesti ohjausta: annetaan potilaalle niitä tietoja ja taitoja, joiden avulla hän pystyy selviytymään päivittäisestä omahoidostaan. Se on hyvin kokonaisvaltaista motivoimista, ei pelkästään tiedon jakamista, vaan enemmän tukemista ja kokonaisvaltaista huomioimista, Rintala kertoo.

Genomiosaaminen on TAMKin vahvuus

Tuula-Maria Rintalan mukaan Suomessa monen kansansairauden taustalla on perimä. Esimerkiksi diabetesta esiintyy Suomessa eniten maailmassa.

– Me olemme pieni kansa, ja geeniperimämme on pysynyt rajattuna aika pitkään. Jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, niin lapsen riski sairastua diabetekseen on iso. Perimän vaikutus on iso, osin myös ympäristötekijät ja elintavat vaikuttavat.

Suomessa on käynnissä useita tutkimuksia, joissa ihmisen geeniperimää selvitetään. Tampereen ammattikorkeakoulun ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisesti rahoittamassa Profitu-profilointihankkeessa tutkitaan terveys- ja genomitietojen hyödyntämistä terveydenhuollossa. Kliinisen asiantuntijan koulutuksessa, samoin kuin eräissä muissakin TAMKin tutkinto-ohjelmissa, tehdään yhteistyötä Profitu-hankkeen kanssa.

– Meillä on nyt Profitu-hankkeen myötä hieno mahdollisuus tarjota genomiosaamista TAMKissa. Kliinisen asiantuntijan opintojen sisällöissä tuomme esille genomitietoutta, myös vapaavalintaisissa opinnoissa genomitietoutta on tarjolla.

Kliinisen asiantuntijan ylempään AMK-tutkintoon viritetyssä kolmen ammattikorkeakoulun verkostossa opetusvastuu on jaettu. TAMKissa keskitytään kansansairauksiin sekä teknologinaan ja digitaalisiin palveluihin.  Verkostomaisen toteutustavan etu on se, että opiskelijat saavat käyttöönsä eri puolilla Suomea olevien asiantuntijayliopettajien osaamisen sekä mahdollisuuden verkostoitua oman alansa asiantuntijoiden kanssa.

Opiskelu tapahtuu paljolti myös verkossa, erilaisia etäyhteyksiä käyttäen, kolmen paikkakunnan välillä.

– Nyt jo suunnitteluvaiheessa olen huomannut sen rikkauden, minkä eri ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä saavutamme. Saamme benchmarkattua hyviä käytänteitä ja opimme toinen toisiltamme, Rintala sanoo.

Omahoitoon motivoituminen usein haasteellista

Diabetes on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista Suomessa. Pitkään diabeteshoitajien täydennyskoulutusta TAMKissa kehittänyt ja kouluttanut Rintala kertoo omahoidon olevan keskeinen tekijä sairauden hoidossa. Diabetesta sairastava aikuinen henkilö vastaa päivittäisestä omahoidostaan, johon vaikuttavat monet tekijät, kuten perheen tuki.

Diabeteshoidosta väitellyt Rintala kertoo usein korostavansa diabetesta sairastavalle potilaalle yhden tekijän merkitystä hoidossa: painonhallinnalla voi vaikuttaa moneen riskitekijään hoidossaan.

– Mutta helppoahan se ei ole. Omahoitoon motivoituminen on ihan hirmu haasteellinen asia. Elintapojen muuttaminen on äärimmäisen vaikeaa. Nyt olemmekin tärkeän asian äärellä. Tämän koulutuksen sisältöön on pyritty saamaan tärkeimmät omahoidon tukemiseen ja ohjaamiseen ja hoidon kehittämiseen liittyvät asiat. Koulutuksen käyneet saavat hyvät valmiudet kehittää tätä työtä.

Keväällä 2020 haussa oleva omahoidon tukemiseen ja kansansairauksien hoitotyöhön painottuva YAMK-koulutus sopii Rintalan mielestä kaikille, jotka kohtaavat työssään kansansairauksia sairastavia ja myös niitä, joilla ei ole vielä sairauksia. Koulutus sopii niin perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa kuin erikoissairaanhoidossa työskenteleville.

– Useilla alueilla kehitetään sairaanhoitajien itsenäisiä vastaanottoja pitkäaikaissairauksiin, ja tämä koulutus sopii myös heille oikein hyvin. Koulutus ei suuntaudu tietyille terveysalan ammattiryhmille, se sopii todella hyvin varsinkin hoitajille, jotka pitävät itsenäistä vastaanottoa.

Oivallinen urapolku käytännön työhön

Kliinisen asiantuntijan YAMK-tutkinto sopii Rintalan mielestä urapolkuvaihtoehdoksi esimerkiksi diabetes-, sydän- tai astmahoitajan tehtävissä toimiville. Työn ohessa suoritettavaa syventävää tutkintokoulutusta ei kuitenkaan vielä tunneta riittävän hyvin terveydenhuollon alalla.

– Työpaikoilla ei tiedetä vielä kovinkaan paljon, mitä kliinisen asiantuntijan koulutuksen käynyt osaa, Rintala sanoo.

Vaikka kliinisen asiantuntijan YAMK-tutkinto sisältää myös tutkimus- ja kehittämisosaamista, se valmentaa yliopistokoulutusta enemmän käytännön kliiniseen työhön. Tutkinnon suorittaminen nostaa merkittävästi esimerkiksi diabeteshoitajan ja sydänhoitajan profiilia.

– Nyt myös pitkän työkokemuksen omaavilla on mahdollisuus hakeutua koulutukseen, koska hakuperusteet ovat muuttuneet.

 

Hakukelpoisuus YAMK-tutkintokoulutukseen laajenee. Aiemman kolmen työkokemusvuoden sijaan hakukelpoisuus avautuu nyt kahden vuoden työkokemuksella korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoululain muutos antaa myös mahdollisuuden hyväksyä YAMK-opiskelijaksi ns. vanhan opistotason tutkinnon suorittaneita. Tutkintojen valintaperusteet voi tarkistaa ammattikorkeakoulusta.

Tutustu koulutukseen 

 

Lisätietoa: Tuula-Maria Rintala, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu,  tuula-maria.rintala [at] tuni.fi, p. 050 311 9703

Teksti: Arja Hautala
Kuva: Jaakko Saarilampi