Hyppää pääsisältöön

Kansallisen neurokeskuksen toiminta vauhtiin

Julkaistu 16.3.2021
Tampereen yliopisto
viitekuvassa opetusmalli, halkaistu ihmisen pää jossa näkyy mm. aivoja
Uuden valtakunnallisen neurotieteen osaamisverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välille sekä tehdä suomalaista neurotiedettä kansainvälisesti näkyväksi. Kansallinen neurokeskus on osa valtion terveysalan kasvustrategiaa ja Yksilöllistetty lääketiede -hanketta.

Kansallinen neurokeskus on neurotieteen tutkimuksen yhteistyöverkosto, jossa on mukana seitsemän yliopistoa ja viisi sairaanhoitopiiriä. Tampereen yliopisto on yksi mukana olevista yliopistoista.

Yhteistoimintaa koordinoiva yksikkö on juuri perustettu Itä-Suomen yliopiston yhteyteen.

— Tampereella tehdään paljon neurologista tutkimusta aina kantasoluista mallinnuksen kautta kliinisiin hoitotutkimuksiin. Alan tutkimuksemme on kuitenkin varsin hajanaista, eikä niin organisoitunutta. Kansallisen terveysalan kasvustrategian pohjalta perustettu verkostomallinen Kansallinen neurokeskus luokin alan tutkimukselle uuden organisoitumismallin sekä paikallisesti että kansallisesti, toteaa Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan (MET) dekaani Tapio Visakorpi.

— Yliopistomme vahvuuksien mukaisesti pyrimme MET:ssä erityisesti yhdistämään tekniikkaa ja lääketiedettä solutasolta aina potilaaseen asti entistä tehokkaampien hoitojen kehittämiseksi, Visakorpi kertoo.

Yhteistyö lisää myös rahoitusmahdollisuuksia

— Kansallisen neurokeskuksen perustaminen on tärkeä osoitus siitä, että suomalaisilla neuroalan osaajilla on halua ja taitoa verkostoitua ja toimia yhteisten päämäärien saavuttamiseksi, toteaa Tampereen yliopiston neurologian professori Jukka Peltola.

— Tampereella tavoitteena on auttaa alueen aivotutkijoita hyödyntämään synergiamahdollisuuksia sekä paikallisesti että kansallisesti, jotta näkyisimme paremmin myös kansainvälisellä foorumilla rahoituksista ja resursseista kilpailtaessa, Peltola sanoo.

Verkosto vie tutkimusta lähemmäs potilastyötä

Nyt perustetun osaamisverkoston valmistelutyö aloitettiin vuonna 2017 osana terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa.

Kansallisen neurokeskuksen keskeinen rooli neuroalan yhteistyön edistäjänä on huomioitu myös päivitetyssä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiassa, jonka tiekartta vuosille 2020-2023 julkaistiin joulukuussa 2020 kolmen ministeriön ja ministereiden allekirjoituksin.

— Verkosto tuo neuroalan tutkimuksen tiiviimmin osaksi käytännön potilastyötä. Pitkän aikavälin vaikuttavuus näkyy edistyksenä sairauksien yhä täsmentyvässä diagnostiikassa, parempina hoitoina ja ennaltaehkäisyssä, sanoo johtaja Tuula Helander sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Yhteistyöllä kohti innovaatioita ja parempaa aivoterveyttä

Osaamisverkoston tarkoitus on vähentää aivosairauksien aiheuttamia kustannuksia ja edistää väestön aivoterveyttä. Tavoitteisiin pyritään tiivistämällä tutkimusyhteistyötä sekä tehostamalla monialaisesta yhteistyöstä syntyneiden neuroalan innovaatioiden kaupallistamista.

— Aivosairauksien ja mielenterveyshäiriöiden yhteiskunnallinen kustannustaakka on valtava, arviolta jopa 11 miljardia euroa vuodessa. Myös väestön ikääntyminen lisää sairauksien ilmaantuvuutta, joten tarve uusille ennaltaehkäisy- ja hoitomuodoille on ilmeinen, toteaa Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen johtaja Mikael von und zu Fraunberg.  

— Suomalainen neuroalojen tutkimus on korkealaatuista, joten meillä on kaikki mahdollisuudet käänteentekeviin ratkaisuihin, von und zu Fraunberg toteaa.

Tiedot neuroalan toimijoista kootaan yhteen

Kansallisen neurokeskuksen valmistelu- ja perustamisvaiheessa on aloitettu neuroalan alueellisten ekosysteemien kartoitus keräämällä tietoa kaikista neuroalan toimijoista Suomessa. Toiminnan tavoitteena on edistää synergisten rajapintojen löytymistä sekä alueellisella että kansallisella tasolla ja työtä jatketaan perustamisen jälkeen.

Kansallisen neurokeskuksen perustamissopimuksen allekirjoittivat Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen yliopisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.

Kuva: Jonne Renvall