Kansainvälisiä ihmisoikeustuomioita pitää seurata aktiivisesti Suomessa
Hyvänä esimerkkinä ovat Suomen tiedustelulait. Viljanen osallistui lakien valmisteluun alusta lähtien. Hän oli mukana laatimassa perustuslain yksityisyydensuojaa koskevan 10 §:n muutosehdotusta ja myöhemmin perustuslakivaliokunnan asiantuntijana arvioimassa tiedustelulakien yhteensopivuutta perus- ja ihmisoikeuksien kanssa.
- Tuoreet tiedusteluratkaisut Strasbourgista otettiin valmistelussa huomioon ja niitä seurattiin valittaessa sopivia valvontamalleja.
- Lakien yhteensopivuutta ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa pitää seurata ja arvioida myös lainsäätämisen jälkeen. Se korostaa valvontajärjestelmän asemaa ja erityisesti tiedusteluvalvontavaltuutetun roolia.
- Kiinnostavaa on, että kaksi tiedusteluun liittyvää tärkeää Ruotsia ja Britanniaa koskevaa tapausta on parhaillaan käsiteltävinä EIT:n suuressa jaostossa. Todennäköisesti keväällä annettavista ratkaisuista voi seurata tarve päivittää lakeja myös Suomessa, Viljanen arvioi.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on ollut koko Euroopassa tärkeä ihmisoikeussuojan tason määrittelijä. Viljasen mukaan Suomessa oikeuskulttuuri on eurooppalaistumisen myötä muuttunut ja viranomaiset ottavat ihmisoikeuskysymykset vakavasti. Samalla ihmisoikeusvalitusten määrä EIT:lle on vähentynyt.
Viljasen asiantuntemusalueita ovat Euroopan ihmisoikeussopimus, perus- ja ihmisoikeudet ja valtiosääntöoikeus. Hän on kiinnostunut erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkintadoktriineista ja EIT:n tulkintakäytännöstä ja toiminut pitkään eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja oikeusministeriön asiantuntijana perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä.
Viljanen vastasi Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajakauden kansainvälisen Rule of Law 2019 -konferenssin järjestämisestä Tampereen yliopistossa alkuvuonna yhdessä ulkoministeriön, oikeusministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa.
Parhaillaan Viljanen johtaa yhtä osaa ALL-YOUTH-hankkeesta, jossa tutkitaan, kuinka nuorten osallistumista ja kuulemista lainvalmisteluprosessissa voitaisiin kehittää. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Porissa koulunsa käynyt Viljanen on suorittanut akateemiset opintonsa Tampereen yliopistossa. Ennen professuuriaan hän työskenteli muun muassa julkisoikeuden yliopistonlehtorina ja hoiti julkisoikeuden professorin tehtävää Tampereen yliopistossa. Viljanen on toiminut myös vierailevana tutkijana Utrechtin yliopistossa, Alankomaiden ihmisoikeusinstituutissa (SIM).
Lisätietoja:
Julkisoikeuden professori Jukka Viljanen, 040 190 1268, jukka.viljanen [at] tuni.fi
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 9.9.2019
Kuva: Jonne Renvall
