Hyppää pääsisältöön

Kansainvälinen tutkimushanke nostaa esiin pakolaisnuorten onnistumistarinat

Julkaistu 22.9.2020
Tampereen yliopisto
NordForsk/ Kuva: Jonne Renvall
Maahanmuuttajanuorten onnistumisen kokemuksia tutkivat vastaava tutkija Marja Tiilikainen, apulaisprofessori Mervi Kaukko, kokemusasiantuntija Latif, tutkimusavustaja Nick Haswell, kokemusasiantuntija Imran ja tutkija Fath E Mubeen.
Vuoden alussa käynnistynyt kansainvälinen tutkimushanke kääntää pakolaisnuorten tarinat päälaelleen siten, että kauhukertomusten sijasta tutkittaviksi nostetaan iloiset tarinat ja elämänkulut näiden nuorten elämästä Suomessa, Norjassa ja Britanniassa. Hanke keskittyy alaikäisinä yksin maahan tulleisiin turvapaikanhakijoihin, jotka ovat nyt aikuisia.

– Maahanmuuttoon ja etenkin nuoriin pakolaisiin liittyvä tutkimus on aika ongelmakeskeistä. On valtavasti tutkimusta nuorten kotoutumisen ja työllistymisen esteistä. Tässä tutkimuksessa me haluamme ymmärtää, mitä tapahtuu silloin, kun nuorten, yksin maahan tulleiden elämässä alkavat asiat sujua hyvin ja arki alkaa rullata, sanoo Tampereen yliopiston monikulttuurisuuskasvatuksen apulaisprofessori Mervi Kaukko, joka toimii hankkeen tutkimuspäällikkönä yhteistyössä vastaavan johtajan Ravi Kohlin kanssa.

Kolmeen maahan ja viiteen eri tutkimuslaitokseen sijoittuva tutkimushanke Relational Wellbeing in the Lives of Young Refugees in Finland, Norway and the UK sai 13 miljoonan Norjan kruunun (noin 1,3 miljoonaa euroa) rahoituksen yhteispohjoismaiselta NordForsk-tutkimusrahoitusorganisaatiolta. Tutkimushanke tuli valituksi yhdeksi seitsemästä rahoituksen saajasta 200 hakijan joukosta tutkimusohjelmassa Joint Nordic-UK research programme on Migration and Integration.

Nelivuotinen tutkimushanke työllistä Suomessa, Norjassa ja Britanniassa yhteensä yhdeksän tutkijaa, väitöskirjantekijää tai tutkimusavustajaa. Lisäksi hankkeessa toimii taiteilijoita ja taideterapeutteja. Suomesta mukana ovat Tampereen yliopisto ja Turussa toimiva Siirtolaisuusinstituutti, vastaavana tutkijana Marja Tiilikainen. Norjasta mukana ovat NORCE-tutkimuslaitos ja Høgskulen på Vestlandet (Länsi-Norjan ammattikorkeakoulu), Britanniasta Bedfordshiren yliopisto.

Taiteen avulla viestiä suurelle yleisölle

Tutkimushanke on menetelmiltään ja näkökulmaltaan uraauurtava siten, että keskeistä siinä on pakolaisten itsensä tuottama taide. Kolmesta maasta, Suomesta, Norjasta ja Britanniasta, kootaan kustakin 16 nuoren joukko taidetyöpajoihin siten, että jokaisessa ryhmässä on 8 naista ja 8 miestä.

– Tämän projektin hienous on siinä, että se tarjoaa uudenlaisen näkökulman maahanmuuttoon siten, että asiat muuttuvat ja kehittyvät aikaa myöten paremmiksi. Toinen on menetelmällinen uusi lähestymistapa, että tehdään yhdessä nuorten kanssa. Taidetyöpaja on ihan uutta ja jännittävää. Emme vielä tiedä paljonkaan siitä, mitä siitä tulee, mutta todennäköisesti se avaa jotakin uutta perinteiseen aineistonkeruuseen verrattuna, sanoo Siirtolaisuusinstituutin Marja Tiilikainen.

Mervi Kaukko uskoo, että taiteen avulla voi tavoittaa suurempia yleisöjä kuin tavanomaisella tutkimuksella.

– Iso osa tätä projektia on saada viestiä kuuluviin suuremmalle yleisölle tutkimusmaailman ulkopuolelle ja vahvistaa dialogia. Onhan muitakin hankkeita, joissa käytetään taidetta, mutta tässä taide on mukana alusta loppuun menetelmänä ja viestintäkeinona. Toivomme, että sen avulla pääsee käsiksi siihen tietoon, jota on vaikea ilmaista puheen tai tekstin muodossa, ja että se on helposti saavutettava keino viestiä tutkimuksestamme ulkopuolelle. Voin kuvitella, että lopputuloksesta tulee hieno, Kaukko sanoo.

Taidetyöpajoissa nuoret työstävät teoksia, joissa heijastuu heidän sosiaalinen hyvinvointinsa kolmena eri hetkenä: menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Ensimmäiseen työpajaan nuoret tuovat esineen, joka kuvaa heidän nykyhetkistä hyvinvointiaan. Työpajassa he pohtivat sen merkitystä ja tuottavat taideteoksen taideterapeutin tukemana. Lopputulokset valokuvataan, ja valokuvista koottu näyttely lähtee kiertämään kolmessa maassa. Ensimmäinen näyttely pidetään Skotlannissa.

– Tarkoitus on seurata tämän pienen osallistujajoukon elämää useamman vuoden ajan. Siten nähdään, miten heidän elämänsä ja ajatuksensa kehittyvät, Mervi Kaukko kertoo.

Kokemusasiantuntijat auttavat alkuun

Tutkijoiden apuna kokemusasiantuntijoina on joukko Suomessa jo pidempään asuneita nuoria maahanmuuttajia. Heillä on omakohtaista tietoa siitä, millaista on tulla Suomeen ja mitä hyviäkin asioita siitä voi löytyä.

Afganistanista kotoisin oleva Latif kertoo kokeneensa erityisen hyvinä asioina suomen kielen kurssit ja opintoihin valmistavat kurssit, jotka ovat auttaneet häntä pääsemään sisään suomalaiseen koulujärjestelmään. Nämä ovat olleet hyödyllisiä myös Somaliasta tulleen Nastehan mielestä.

Iranista tullut Narges nostaa hyväksi kokemukseksi sen, että alaikäisenä Suomeen tulleena hän on päässyt täällä itsenäistymään. Hän on saanut oppia käytännön asioihin kuten rahan käyttöön ja opiskelumahdollisuuksiin. Niiden avulla hän on voinut lähteä kohti aikuisen elämää ja päättää itse omasta tulevaisuudestaan.

Somaliasta tullut Imran sanoo, että medialla on iso rooli siinä, miten maahanmuuttajat näyttäytyvät suomalaisille. Hänen mielestään median pitäisi osoittaa, että maahanmuuttajat eivät ole vain ongelma vaan he tekevät paljon myös positiivisia asioita.

Imran kertoo kohtaavansa joka päivä Tampereella tilanteen, jossa häntä pidetään vain ongelmana.

– Ihmiset esittävät vihamielisiä kommentteja tietämättä, kuka olen ja mitä teen. Kun menen ulos, kuulen kysymyksen, miksi olet täällä Suomessa, oletko töissä vai opiskeletko, oletko täällä viemässä rahamme ja naisemme. Ihmisille pitäisi opettaa, että nuo eivät ole todellisia syitä maahantuloon, Imran sanoo.

Imranin mukaan myös maahanmuuttajilla itsellään on vastuu siitä, että ihmiset saavat oikeaa tietoa. Vastuuta hän jakaa myös medialle ja koulujärjestelmälle.

Narges sanoo, että paljon riippuu siitä, miten maahanmuuttaja itse käyttäytyy suomalaisten kanssa. Eivät suomalaiset voi tietää, millaista elämä maahanmuuttajan kotimaassa on ollut.

Verorahoista huolestuneille suomalaisille Narges haluaa sanoa, että myös maahanmuuttajat alkavat maksaa veroja heti, kun ovat saaneet ensin mahdollisuuden opiskella, valmistua ammattiin ja saada töitä.

Latif huomauttaa, että myös maahanmuuttajien joukossa on hyviä ja pahoja ihmisiä. Sen vuoksi pitääkin katsoa ihmisen omaa persoonallisuutta eikä hänen kansallisuuttaan.

Ei sankaruutta vaan arjen onnistumista

Nyt käynnistynyt tutkimus ei etsi sankaritarinoita tai ihmetekoja.

– Haluamme tuoda esiin enemmänkin arkisia onnistumistarinoita siitä, että arjen rakentaminen voi sujua ja vaikka se ei aina olisi erityisen mahtavaa ja loistokasta, niin se on silti hyvää ja näistä nuorista tulee osa suomalaista yhteiskuntaa, Mervi Kaukko sanoo.

Hän tähdentää, että mitä enemmän maahanmuuttajat käyvät keskustelua muiden suomalaisten kanssa, niin sitä vähemmän on ennakkoluuloja, jotka perustuvat väärään tietoon.

Imran haluaa lisätä, että kaikki suomalaiset eivät ole pahoja. Ei hän voi tuntea kaikkia viittä miljoonaa suomalaista eikä edes kaikkia maahanmuuttajia.

– Ne jotka aiheuttavat ongelmia, ovat mustia lampaita ovat he sitten suomalaisia tai maahanmuuttajia. Ei pidä silti keskittyä koko ajan vain pahoihin ihmisiin.

Imranin mielestä voisimme puhua myös positiivisista asioista sen sijaan, että kaikki tulee mediassa esiin vain pahan kautta.

– Täällä on paljon maahanmuuttajia, jotka ovat opiskelleet, työskennelleet, kasvattaneet lapsensa ja kohonneet yhteiskunnan huipulle. Monet ihmiset jäävät varjoon sen vuoksi, että muutamat tekevät virheitä ja kaikki tuomitaan sen perusteella. Se ei ole reilua. Hyviä ihmisiä on sekä suomalaisten että maahanmuuttajien joukossa. Tämä olisi hyvä ymmärtää kasvatuksessakin.

Tutkija Fath E Mubeen sanoo, että tässä tutkimushankkeessa on kysymys ilosta. Pääosassa ovat ihmiset, jotka ovat kokeneet paljon asioita elämässään ja saapuneet sen jälkeen kokonaan uuteen yhteiskuntaan.

– Kysymys on nyt siitä, mikä tekee nuoret onnellisiksi, miten he myötävaikuttavat muiden onneen ja miten muiden onnellisuus vaikuttaa heihin. Tämä antaa mahdollisuudet elämään. Tämä projekti on ainutlaatuinen sillä tavalla, että nyt ei puhuta vain ongelmista vaan myös siitä, miten nämä menneet ongelmat voi kääntää antamaan mahdollisuuden parempaan elämään.

Mervi Kaukko tähdentää, että vaikeat kokemukset menneisyydessä eivät tarkoita sitä, että vallitsisi selvä syy-seuraussuhde siihen, että asiat menisivät mönkään jatkossakin.

– Vaikka hankalia olosuhteita tulee varmasti jatkossakin, niin pyrimme tällä tutkimuksella ymmärtämään paremmin sitä, miten pakolaisnuoret itse ja heidän lähellään olevat ihmiset pystyvät yhdessä myötävaikuttamaan hyvän elämän rakentamiseen uudessa kotimaassa.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Hanketta voi seurata sivulta https://www.drawingtogetherproject.org ja Twitterissä @TogetherDrawing.