Tutkimus

Kansainvälinen tutkimus etsii masennuksen ja sydän- ja verisuonitautien yhteyttä

masennus ja sydän- ja verisuonitaudit esiintyvät usein yhdessä
Masennuksen ja sen kanssa usein esiintyvien sydän- ja verisuonitautien yhteyttä aletaan selvittää kansainvälisessä tutkimuksessa.

- Selvitämme monipuolisesti etenkin immunologisten ja metabolisten tekijöiden merkitystä tämän yhdistelmän synnyssä, kertoo tutkimuksessa mukana oleva professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta.

Hankkeessa on tarkoitus tutkia myös suoliston mikrobiomin osuutta masennuksen ja sydän- ja verisuonitautien muodostaman haitallisen tautiyhdistelmän synnyssä.

- Yhteinen fysiopatologinen tekijä molemmissa tautitiloissa on pitkäaikainen aivojen ja verisuonien seinämän vaurioplakkien paikallinen heikko tulehdusreaktio, Lehtimäki kertoo.

Hiljaisen tulehduksen syntyä tutkitaan

Asiaa tutkitaan niin sanotun harjoitetun synnynnäisen immuniteetin hypoteesin kautta.

- Sen mukaan synnynnäiseen immuniteettiin osallistuvat monosyytti-valkosolut ja niistä kudoksessa erilaistuneet syöjäsolut, kohdatessaan ensimmäisen kerran tietyn patogeenin, voivat uudelleen ohjelmoitua epigeneettisellä mekanismilla siten, että nämä solut pysyvät tulehduksellisesti aktiivisina koko elinikänsä ja näin ylläpitäisivät elimistömme kudoksissa tätä heikkoa, sekä masennukseen että sydän- ja verisuonitauteihin liitettyä hiljaista tulehdustilaa, Lehtimäki selittää.

Masennus lisää sydän- ja verisuonitautien kehittymisriskiä, sairauskohtauksia ja kuolleisuutta. Sydän- ja verisuonitautien ja masennuksen yhteisiä riskitekijöitä ovat muun muassa perinnölliset syyt, elämäntapoihin ja ympäristöön liittyvät tekijät sekä veren korkeat kolesteroliarvot, lihavuus ja diabetes.

Tampereen aineistoja käytetään tutkimuksessa

Lehtimäen tutkimusryhmän lisäksi Tampereen yliopistosta ovat mukana hankkeessa käytettäviä tutkimusaineistoja keränneet yhteistyökumppanit yliopiston Sydän- ja verisuonitautien tutkimuskeskuksesta.

Tutkimuksessa käytetään Tampereella kerättyjä tutkimuskohortteja sekä kansallisen Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimuksen 40-vuotisseurantaa ja kolme sukupolvea kattavaa LASERI-3-sukupolvea monikeskustutkimusta.

Tavoitteena tunnistaa riskipotilaat

- Tampere osallistuu aineistoillaan ja tietotaidollaan kaikkiin kahdeksaan hankkeen työpakettiin, joiden lopullinen tavoite on kehittää riskin ennustustyökalu haitalliselle depressio-sydän ja verisuonitauti-yhdistelmälle alttiiden potilaiden tunnistamiseen, Lehtimäki kertoo.

- Työkalua voitaisiin kliinisesti käyttää varhaisessa ennaltaehkäisyssä ja hoidon suunnittelussa.

EU rahoittaa To-Aition -nimistä tutkimusta Horizon 2020 -ohjelmasta kaikkiaan noin 6 miljoonalla eurolla. Lehtimäen ja kumppanien tutkimusryhmän osuus rahoituksesta on reilut 500 000 euroa.

Kansainväliseen tutkimuskonsortioon kuuluu eurooppalaisia yliopistoja ja yrityksiä sekä muun muassa European Society of Cardiology -yhdistys. Tutkimusta koordinoi Ateenan akatemian Biomedical Research Foundation.

Lisätietoja:
Kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki, 050 433 6285, terho.lehtimaki@tuni.fi