Tutkimuksessa on viime vuosina tarkasteltu rahapelaamista jatkumona, jossa pelaaja voi liikkua haitattomasta viihdepelaamisesta kohti rahapelaamisen ongelmallisempia muotoja ja lopulta rahapeliriippuvuutta. Myös politiikassa, esimerkiksi tuoreessa rahapelipoliittisessa ohjelmassa, on vahvemmin ryhdytty puhumaan tarkkarajaisen rahapeliongelman lisäksi rahapelihaitoista.
Rahapelihaitat vaihtelevat kestoltaan ja intensiteetiltään. Haittoja voi koitua niin pelaajalle itselleen kuin hänen läheisilleen ja laajemmin ymmärrettynä koko yhteiskunnalle. Seurauksiltaan vakavimmat ja pitkäkestoisimmat haitat kasautuvat kuitenkin henkilöille, joilla voidaan todeta rahapeliongelma tai rahapeliriippuvuus. Yksi tällainen haitta on rikollisuus, jossa ongelmallisen rahapelaamisen aiheuttamia taloudellisia vaikeuksia kompensoidaan omaisuusrikoksilla. Tällöin henkilö pyrkii useimmiten jatkamaan pelaamista.
Tutkija Kalle Lind tarkastelee artikkeliväitöskirjassaan rahapeliongelmien ja rikollisuuden välistä suhdetta. Tutkimuksensa aineistona Lind käyttää poliisin tutkintadokumentteja, valtakunnallisen rahapelaajille suunnatun tukiohjelman seulontadataa ja vangeille suunnattua pilottikyselyä. Lisäksi Lindin lähteenä on rahapeliaiheinen väestökysely, johon on yhdistetty tuomiotietoja Tilastokeskuksen hallinnoimista rekistereistä.
Väitöstutkimus antaa viitteitä siitä, että myös Suomessa rahapeliongelmiin liittyy rikollisuutta ja että rahapeliongelmat ovat vangeilla ja rikoksista tuomituilla muuta väestöä yleisempiä. Tutkimustulos on linjassa kansainvälisten tutkimushavaintojen kanssa.
Laaja-alainen hyvinvoinnin edistäminen olennaista rahapeliongelmiin liittyvän rikollisuuden ehkäisyssä
Suomen väestötasolla Lindin tutkimus osoittaa tuomioiden ja rahapelaamisen vakavuuden yhdistyvän enemmänkin sosiaaliseen huono-osaisuuteen. Myös tutkimuksessa käytetty poliisin tietojärjestelmästä kerätty aineisto antoi viitteitä siitä, että rahapeliongelmien kärjistyessä rikollisuudeksi elämäntilanne on yleisemminkin kaoottinen.
– Rahapeliongelmiin yhdistyvien rikostapausten taustalla on usein rahapelaamisen aiheuttama hallitsematon taloudellinen tilanne, mutta rikosta kehystää tavallisesti myös useita muita kuormitustekijöitä kuten masennusoireilua, ihmissuhdeongelmia tai muita riippuvuuksia, Lind kertoo.
Rahapeliongelmia kokeneille suunnattuun tukiohjelmaan hakeutuneista henkilöistä yli kolmannes ilmoitti huijanneensa tai varastaneensa rahaa pelaamiseensa. Myös heidän keskuudessaan taloudellinen epätoivo ja masennusoireet nousivat esiin.
Lindin tutkimus näyttää, miten rikollisuus hahmottuu monelle epäillylle viimeisenä oljenkortena tukalassa ja häpeää aiheuttavassa tilanteessa.
– On yhteiskunnallisen turvaverkon kannalta huolestuttavaa, että kansalaisille voi syntyä tilanteita, joissa rahapelaamiseen, rikollisuuteen tai pahimmillaan molempiin paetaan esimerkiksi yksinäisyyttä, osattomuutta, heikoksi koettuja tulevaisuudennäkymiä, vieraantumista tai taloudellista painetta. Tämän ennaltaehkäisemiseksi eettisesti kestävän rahapelipolitiikan, sosiaalipolitiikan ja rikoksentorjunnan tulee entistä vahvemmin kietoutua yhteen. Toisaalta, tehokkaimmat ratkaisut löytynevät läheltä yksilön arkea, Lind pohtii.
Pilottitutkimus selvitti tuen tarvetta kahdessa vankilassa
Lindin väitöstutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta, joissa hyödynetään sekä laadullisia että määrällisiä aineistoja.
Vankilapilotissa kartoitettiin rahapeliongelmista aiheutuvan tuen tarvetta kahdessa vankilassa. Niissä todennäköisten rahapeliongelmien esiintyvyys ennen tuomiota oli noin 16 prosenttia. Vangeilla, joiden tuomion päärikos oli ryöstö, omaisuus- tai talousrikos, todennäköinen rahapeliongelma oli noin joka kolmannella. Kaikista kyselyyn vastanneista vangeista neljännes raportoi halukkuudestaan saada tukea rahapeliongelmiin.
Suomessa rahapeliongelmien ja rikollisuuden suhteen tutkimusta ei ennen Lindin väitöstutkimusta ole tehty käytännössä lainkaan. Silti esimerkiksi monopolijärjestelmän yhtenä lakiin kirjattuna perusteluna on rikollisuuden ehkäisy.
– Rahapeliongelmat pitäisi ottaa paremmin huomioon esimerkiksi rikosseuraamusjärjestelmässä, sillä tunnistamaton akuutti rahapeliongelma vaikeuttaa luonnollisesti arjen hallintaa siviilissä ja lisää täten uusintarikollisuuden riskiä, Lind toteaa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kalle Lindin sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Problem Gambling and Criminal Behavior: Perspectives on Comorbidities and Social Disadvantage tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 28.10.2022 klo 12 alkaen. Väitöstilaisuus pidetään Pinni B -rakennuksen salissa B1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Harri Melin yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä. (Panopto)
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/142500.
Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto