Demokratian murroskehitys näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa erityisesti edustuksellisen demokratian ongelmina. Tämä kehitys vaikuttaa myös kuntiin, jotka ovat lähinnä kansalaisia oleva hallinnon taso Suomessa. Käytännössä pyrkimys vastata demokratian murroksen tuomiin haasteisiin ilmenee esimerkiksi yhteiskunnallisena osallisuuspuhuntana, lainsäädäntönä, erilaisina ohjelmina sekä kansalaisten odotuksina. Useat kunnat ovat viime vuosina paitsi reagoineet näihin odotuksiin, myös proaktiivisesti kehittäneet osallistumisen tapoja ja luoneet laajempia osallistumisen toimintamalleja, jotta osallistuminen kiinnittyisi paremmin osaksi kunnan hallinnan arkea.
Tutkija Kaisa Kurkela tutkii artikkeliväitöskirjassaan kunnan hallinnan avautumista demokratian murroksen kontekstissa. Tutkimuksessa selvitetään demokraattisen murroksen ilmenemistä kunnassa sekä kunnan hallinnan avautumisen edellytyksiä. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan näiden myötä tapahtuvaa kunnan muutosta. Tutkimus kuroo yhteen demokratian murrokseen, julkisen hallinnan avautumiseen ja kuntien muutokseen liittyviä näkökulmia.
Hallinnan avautumiseen liittyy pyrkimys vakiinnuttaa kansalaisten ja muiden ryhmien osallistuminen aidoksi ja vaikuttavaksi osaksi kunnan toimintaa. Avautuminen ei tapahdu itsestään, vaan se haastaa kuntaorganisaatiota kokonaisvaltaisesti edellyttäen uusia käytänteitä ja toimintaa. Konkreettisesti kyse voi olla osallistumisen eri tapojen kokeilemisesta, riittävästä innokkuudesta ja osaamisesta asioiden edistämiseksi.
Avautuvan hallinnan ideaalit saattavat törmätä kunnassa perinteisiin ja totuttuihin hallinnoinnin tapoihin. Erilaisten kansalaisten osallistumisen tapojen sovittaminen byrokraattiseen tai managerialistiseen hallintaan nojaaviin toimintatapoihin voi olla vaikeaa esimerkiksi osallistumisen toteuttamiselle, vakiinnuttamiselle ja arvioinnille asetettujen erilaisten odotusten vuoksi. Osallistumisen vakiinnuttaminen edellyttää huomion kiinnittämistä kunnan hallinnon rakenteisiin, kulttuuriin ja toimintatapoihin.
– Kuntaorganisaation näkökulmasta hallinnan avautuminen edellyttää kansalaisten osallistumista edistävää aitoa johtamista, tukea sekä monipuolista vuorovaikutusta ja yhteistyötä organisaatiossa. Kunnissa luodaan edellytykset sille, että kansalaisten osallistuminen olisi aidosti vaikuttavaa ja että se olisi osa arjen toimintaa. Tämä voi tarkoittaa myös totuttujen tapojen ja sääntöjen kyseenalaistamista, Kurkela kertoo.
Demokratian murros ja siihen liittyvät odotukset kunnan hallinnan avautumisesta muuttavat myös kuntainstituutiota. Samalla kuitenkin tämä suhde on molemminpuolinen, ja kunnilla on mahdollisuus myös muuttaa ja rikastaa demokratiakäsityksiä. Institutionaalinen muutos on kuitenkin hidas prosessi.
– Demokratian murros on iso yhteiskunnallinen kysymys, ja siksi se tulisikin nähdä vahvemmin osana myös kuntien johtamista sen sijaan, että osallistuminen vastuutettaisiin ainoastaan siihen erikoistuneille ammattilaisille. Osallistumisen kysymykset myös palautuvat perustavanlaatuisiin kunnan roolia määrittäviin tekijöihin, kuten niiden itsehallinnolliseen asemaan ja julkiseen tehtävään, Kurkela summaa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Kurkelan kunta- ja aluejohtamisen alaan kuuluva väitöskirja Demokratian murros ja kuntien avautuva hallinta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 7.10.2022, klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Vakkala Lapin yliopistosta. Kustoksena toimii yliopistonlehtori Jenni Airaksinen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2547-3.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä. (Panopto)
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto