Hyppää pääsisältöön

Kaikkien osaamista opetussuunnitelmatyöhön – tuotantotalous kokeili yhteisöllistä balanssimallia

Julkaistu 3.9.2021
Tampereen yliopisto
Opiskelijat seuraavat opetusta luentosalissa.
Balanssimalli on opetussuunnitelmatyössä hyödynnettävä työkalu, jonka avulla yhteisön toisia täydentävä osaaminen nostetaan keskusteluun. Opsin apuvälineenä malli luo osaltaan yhteisöllistä toimintakulttuuria. Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma on ensimmäisten joukossa kokeillut uutta työotetta, ja kokemukset siitä ovat rohkaisevia.

Mallin taustalla vaikuttavat pohdinnat ja tutkimushavainnot akateemisen ympäristön haasteista opetustyölle. Toimintakulttuurissa saattaa vallita – usein täysin tahattomasti – ristivetoja ja jännitteitä, mikä vaikeuttaa tutkija-opettajien yhteistyötä.

– Balanssimalli tuo esiin ajatuksen keskinäisriippuvuudesta pedagogisessa toiminnassa. Erilaisten toimintatapojen kirjo tukee opetustyötä ja opiskelijoiden oppimista, kunhan tieto eri tavoista ja niiden tarkoituksista kommunikoidaan opettajien ja opiskelijoiden käyttöön, kertovat mallin kehittäneet Tampereen yliopiston yliopistopedagogit Kaisu Mälkki ja Jyri Lindén.

Opettajat, jotka orientoituvat eri tavoin opetuksessaan, hyötyvät toinen toistensa vahvuuksista. Balanssimallissa erilaisia opetuksellisia orientaatiota ei aseteta hierarkkiseen suhteeseen, vaan eri tavat nähdään toinen toisiaan täydentävinä ja tarvitsevina.

Tavoitteena ei ole uudenlainen ops-työn rakenne. Apuvälineenä balanssimalli luo tilaa keskustelijoiden välille, mikä auttaa hyödyntämään yhteisön osaamista. Samalla malli rakentaa yhteisöllistä toimintakulttuuria.

– Yhteisöllisen opetussuunnitelmatyön idea näyttäytyy opettajien ammatillisen autonomian tukemisena. Se on balanssimallin keskeinen tavoite. Kukin opettaja itse määrittelee kurssinsa toimintatavan – samalla huomioiden kokonaisuuden, Mälkki ja Lindén korostavat.

Malli tasapainottaa ops-työtä ja hahmottaa kokonaisuudet

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelmasta vastaava tenure track -professori Tuomas Ahola innostui balanssimallista yliopistopedagogiikan opinnoissa. Vaikka opettaja tuntisi opintojen rakenteen ja kurssinimikkeet, Ahola kertoo usein huomanneensa, että kokonaiskuvan saanti ohjelmasta on vaikeaa.

Balanssimallin ajatuksena onkin siirtää keskustelun ja yhteisen ideoinnin painopiste kursseista kohti pedagogisia ideoita ja toimintatapoja. Malli tuo nimensä mukaisesti tasapainottavan välineen osaksi opetussuunnitelmatyötä.

Erilaisia tapoja toteuttaa opetusta tekstinä kaaviossa.
Balanssimalli tasapainottaa erilaisia opetustapoja opsissa.


– Työkalu synnyttää jaettua ymmärrystä ja tekee yhteistä työtä näkyväksi. Mallin avulla olemme pystyneet hahmottamaan yhteisesti vahvuuksiamme. Samalla saimme selkeyttä kohtiin, joihin on syytä kiinnittää lisää huomiota, Tuomas Ahola sanoo.

Malli huomioi toimintatavat suhteessa opiskelijan asiantuntijuuden rakentumiseen. Opiskelijan opintopolun ja osaamisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että opetusohjelmassa on tasapainoisesti erilaisia opetuksellisia orientaatioita kuten tieteenalakohtaista tietoa painottavia jaksoja sekä niitä, joissa opiskelijan omakohtainen tutkiva oppiminen ja yhteiskehittäminen ovat keskeistä. Ensimmäisessä opiskelijan tietosuhde kehittyy kohti asiantuntijuuden kannalta olennaista tietoa. Jälkimmäinen painottaa opiskelijatoimijuutta ja siinä harjaannutaan yhteistyötaitoihin.

– Kokonaisuuden parempi hahmottaminen voisi auttaa opettajia vielä rohkeammin kehittämään omia opintojaksojaan. Esimerkiksi jos löydämme opetussuunnitelmasta paikan hieman enemmän opiskelijoiden toimijuutta korostavalle opintojaksolle, niin omaa kurssia voisi lähteä kehittämään tähän suuntaan.

Ahola uskoo myös, että opiskelijoiden tietämys kunkin opintojakson tyylistä kasvaa, jolloin alkuodotukset kohtaavat paremmin todellisuuden.

Opintojaksojen yhteistyö voimavarana

Balanssimallin hyöty tulee esiin, kun jaksojen välille rakentuu toimiva työnjako. Käymättä kuormittavaksi yhden opintojakson ei ole järkevää edustaa useita opetuksellisia tarkoituksia. Tasapainon vallitessa opettaja pystyy paremmin keskittymään omiin vahvuuksiinsa, eikä jaksosta tule kenenkään kannalta liian kuormittava. Huomioidessaan erilaiset opetusorientaatiot ja tasapainottaessaan niitä opsissa, koulutusohjelma ei myöskään päädy liian yksipuoliseksi.

Balanssimallin ydinkohtia on yhteisön valta määritellä mallin soveltamista.

–  Yhteisö itse määrittelee mallin tarkemman sisällön ja sen käyttötavan. Malli siis sekä pyrkii tukemaan yhteisöllistä työotetta että toisaalta edellyttää sellaista, toteavat kehittäjät Mälkki ja Lindén.
 

Kysy lisää balanssimallista:
Yliopistonlehtori Kaisu Mälkki, kaisu.malkki [at] tuni.fi
Yliopistonlehtori Jyri Lindén, jyri.linden [at] tuni.fi

Haastattelu: Milla Kinnunen
Pääkuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kaavio: Mälkki & Lindén 2021