Juhliva MET julkisti kehityksestä ja yhteistyöstä kertovan historiakirjan
Tiedekunnan aiempi dekaani, tutkimusvararehtori Tapio Visakorpi toteaa kirjan esipuheessa, että 2000-luvun ensimmäisiä vuosikymmeniä leimaavat toiminnan laajeneminen ja rakenteelliset uudistukset.
— Yksi perusta on kuitenkin pysynyt samana koko 50 vuoden ajan: lääkäripula. Tampereen lääketieteellinen tiedekunta perustettiin nimenomaan vastauksena maamme voimakkaalle lääkärivajeelle. Nyt 50 vuotta myöhemmin olemme tilanteessa, että meillä on yhä lääkäripula. Siten tiedekunnan tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä lääkärikouluttajana jatkuu, Visakorpi kirjoittaa.
Tampereen lääkärikoulutus edelläkävijänä
— Monilla aloilla olemme olleet lääkärikoulutuksen edelläkävijöitä Suomessa, arvioi dekaani Seppo Parkkila.
Lääkärikoulutuksessa otettiin esimerkiksi käyttöön ongelmalähtöinen oppiminen (PBL) 1994 ensimmäisenä Suomessa ja ensimmäiset virtuaalipotilaat 2000-luvun puolivälin jälkeen.
Lääkärikoulutus sai rinnalleen bioteknologian maisterikoulutuksen 2000-luvun alussa lääketieteellisen teknologian instituutissa (IMT). Myöhemmin koulutusohjelma jaettiin yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa maisteri- ja diplomi-insinöörilinjoihin. Nykyisin osa oppijaksoista on kaikille näille opiskelijoille yhteisiä.
BioMediTech syvensi lääketieteen, biotieteiden ja tekniikan yhteistyötä
Tiedekunnassa on tehty merkittävää tutkimustyötä etenkin diabeteksen, keliakian ja rintasyövän sekä eturauhassyövän aloilla.
2010-luvulla Tampereen yliopiston lääketieteen ja Tampereen teknillisen yliopiston biolääketieteen tekniikan yhteistyö tiivistyi yhteisessä BioMediTech-instituutissa.
Tutkimustuloksista ja innovaatioista on syntynyt lukuisia yrityksiä muun muassa lääketieteellisten teknologioiden, biomateriaalien ja rokotteiden aloille.
— Tampere on ollut edelläkävijä lääketieteen, biotieteiden ja teknillisten tieteiden yhteistyössä, Parkkila toteaa.
Nykyisin tiedekunnassa on kaksi Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköä, monikudosmallintamisen ja kasvaingenomiikan huippuyksiköt. Tutkimuskeskuksia on kuusi. Niiden aloina ovat muun muassa lasten, nuorten ja äitien terveys sekä sydän- ja verisuonitaudit.
Tutkimusrahoitus entistäkin tärkeämpää
— Lääketieteellisen tutkimuksen tavoitteena on kehittää aikaisempaa parempia keinoja sairauksien ennaltaehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon, Parkkila toteaa.
— Koronapandemian aika on osoittanut, kuinka lääketieteen keinoin on pystytty vähentämään vakavaa sairastuvuutta ja on pelastettu miljoonia ihmishenkiä. Lääketieteellinen tutkimus vaatii osaavien tutkijoiden lisäksi usein kalliita laitteita ja tutkimusmateriaaleja. Tutkimusrahoitus apurahojen ja lahjoitusten muodossa on siten entistäkin tärkeämpää, Parkkila toteaa.
Kari Pitkänen ja toimituskunta: Arvon mekin ansaitsemme. Kohti monitieteellistä lääketieteen, teknologian ja terveystieteiden koulutusta ja tutkimusta Tampereella. Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, 2022.
Jarmo Visakorpi, Raimo Seppälä, Amos Pasternack, Pauli Ylitalo (toim.) 30-vuotinen sota. Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan synty ja selviytyminen. Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 1972 – 2002. Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, 2003.
Kuvat: Sonja Mäntylä
Korjattu 21.11.22 tutkimuskeskusten lukumäärä