Väitös

Joustava esi- ja alkuopetus haastaa opettajia ylittämään ammatillisia, kulttuurisia ja institutionaalisia rajoja

Vuosittain noin 63 000 perhettä valmistautuu Suomessa koulunaloitukseen. Lapsen onnistunut siirtymä esiopetuksesta kouluun ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Joustava esi- ja alkuopetus on esimerkki toimintamallista, jossa ammattilaiset voivat rakentaa lasten kehitystä ja oppimista tukevaa jatkumoa ja sitä tukevia siirtymäkäytäntöjä. Ammattilaisten yhteistyö institutionaalisella rajavyöhykkeellä voi kuitenkin olla haastavaa. Siksi on tärkeää tunnistaa koulun ja esiopetuksen erilaiset institutionaaliset käytännöt ja esiopettajien ja luokanopettajien erilaiset kulttuuriset ajattelutavat.

Kasvatustieteen maisteri Laura Rantavuoren väitöstutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa, millaisia uusia toiminnan muotoja esiopetuksen ja koulun rajavyöhykkeellä luotiin sekä millaisia resursseja ja esteitä moniammatilliset tapaamiset tuottivat relationaaliselle asiantuntijuudelle.

Relationaalinen asiantuntijuus (Edwards, 2011) on tutkimuksen keskeinen käsite, jossa asiantuntijuuden ajatellaan rakentuvan ammattilaisten keskinäisissä suhteissa heidän ratkaistessaan yhdessä käytännön ongelmia.

- Tutkimustulokset osoittivat, että relationaalisen asiantuntijuuden muodostuminen edellyttää tavoitteiden asettamista yhdessä ja yhteisen vuorovaikutustilan syntymistä. Responsiivisuus kaikkien ammattilaisten tiedolle on vuorovaikutuksessa keskeistä, Rantavuori toteaa.

Tutkimus tuo uutta tietoa relationaalisen asiantuntijuuden rakentumisesta siirtymässä esiopetuksesta alkuopetukseen. Tietoa voidaan soveltaa muidenkin työyhteisöjen ja organisaatioiden rajapinnoilla tapahtuvaan yhteiseen toimintaan ja kehittämiseen.

Tutkimuksen aineisto koostuu joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallin ensimmäisen lukuvuoden aikana videokuvatuista moniammatillisista suunnittelutapaamisista, opettajien ja hoitajien päiväkirjoista ja alkukartoituskyselyistä.

Hallitusohjelman tavoitteena yhtenäisempi kokonaisuus

Tutkimus on erittäin ajankohtainen, sillä uudessa hallitusohjelmassa (2019, 163) on linjattu yhdeksi tavoitteeksi esiopetuksen ja alkuopetuksen yhtenäisen ja joustavan kokonaisuuden laatiminen: ”Parannetaan varhaista perustaitojen oppimista muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus. Siirtyminen eteenpäin tapahtuu joustavasti siinä vaiheessa, kun perustaidot ovat riittävän hyvin hallussa.”

Esiopettajien, luokanopettajien ja erityisopettajan yhteistyössä on mahdollista suunnitella moniammatillisesti lasten tarpeista lähteviä joustavia oppimisen käytäntöjä ja kohdentaa lapsille moniammatillista tukea.

Yhteistyö mahdollisti tutkimuksessa oppilaan ongelmien käsittelyn ja oppimisen tukemisen yli esiopetuksen ja koulun institutionaalisten rajojen. Yhteistyössä syntyi uusia yhteisiä käytäntöjä, kuten yhteisopettajuutta ja säännöllisiä suunnittelutapaamisia yli institutionaalisten rajojen.

Esiopettajien tietoa jäi hyödyntämättä

Yhteinen toimintakulttuuri ei rakennu itsestään ja yhteistyössä tunnistettiin haasteita, sillä se vaatii syventyäkseen aikaa. Esiopettajien resurssit eli esiopettajien tieto ja asiantuntijuus jäivät yhteistyössä osittain hyödyntämättä. Keskusteluissa tunnistettiin valta-asetelmia, sillä kaikkien ammattilaisten tietoa ei kuultu tai se hiljennettiin.

Edelleen on vallalla ajatus siitä, miten ensimmäisen luokan oppilailla on ”koulussa tärkeitä oppimistavoitteita, joilta yhteistyö esiopetuksen kanssa vie vain aikaa”.

- Ajattelutapojen muuttaminen vaatii opettajien täydennyskoulutusta ja teeman huomiointia opettajankoulutuksessa, jotta esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheen merkitys ymmärrettäisiin paremmin.

- Esi- ja alkuopetuksen yhteistyökäytänteet vaihtelevat Suomessa paikallisesti ja meiltä puuttuvat selkeät kansallisen tason linjaukset, Rantavuori toteaa.

- Ilman kansallisia yhtenäisiä linjauksia koulunsa aloittavat oppilaat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa siirtymäkäytäntöjen osalta.

Laura Rantavuori työskentelee lehtorina Tampereen yliopiston normaalikoulussa.

KM Laura Rantavuoren kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Kohti relationaalista asiantuntijuutta joustavassa esi- ja alkuopetuksessa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa lauantaina 31.8.2019 klo 12 Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii professori Tuija Turunen Lapin yliopistosta. Kustoksena on professori Kirsti Karila kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1170-4

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 5.8.2019