Väitös

Josefina Sipinen: Sosiaalisten verkostojen puute vaikeuttaa ulkomaalaistaustaisen väestön poliittisen edustuksen toteutumista

Josefina Sipinen
Maahanmuuttajien poliittista rekrytoitumista käsittelevässä tutkimuksessa ei ole aiemmin tarkasteltu riittävästi sosiaalisten verkostojen ja sosiaalisen pääoman merkitystä ja roolia. YTM, FM Josefina Sipisen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat kuitenkin kiistatta, että sosiaalisten verkostojen puute on yksi merkittävimmistä syistä siihen, että ulkomaalaistaustaiset ja etniset vähemmistöt ovat aliedustettuja kuntavaalien ehdokaslistoilla ja kunnanvaltuutettuina.

Tutkimusta varten tehtiin kysely kuntavaalien 2017 ehdokkaille sekä haastateltiin maahanmuuttotaustaisia ehdokkaita ja puolueiden edustajia. Kyselyaineiston avulla verrattiin valtaväestöön kuuluvien ehdokkaiden ja maahanmuuttotaustaisten ehdokkaiden henkilökohtaisia ja sosiaalisia voimavaroja, motivaatiota, poliittisia arvoja ja asenteita sekä ehdokaskampanjoita. Haastatteluin selvitettiin yhtäältä puolueiden motivaatiota ja kykyä rekrytoida maahanmuuttotaustaisia ehdokkaita ja toisaalta maahanmuuttotaustaisten ehdokkaiden kokemuksia ehdokasrekrytoinnista.  

Tutkimuksessa on hyödynnetty myös rekisteri- ja kyselypohjaisia aineistoja, jotka muodostavat pohjan laajemmalle Suomen maahanmuuttotaustaisen väestön poliittisen kiinnittymisen ja poliittisen edustuksen analyysille kuntatasolla.

Puolueiden kykyä ja motivaatiota kannustaa Suomeen muuttaneita asettumaan ehdolle vaaleissa hankaloittavat puolueiden vähäiset sosiaaliset siteet eri etnisiin vähemmistöryhmiin.

— Verkostojen niukkuus tai suoranainen puute estää puolueita hankkimasta tietoa sellaisista maahanmuuttotaustaisista henkilöistä, jotka voisivat olla kiinnostuneita asettumaan ehdolle ja joilla olisi siihen myös riittävät resurssit, Sipinen kertoo.

Tiedon ja sitä myöten luottamuksen puutteen vuoksi puolueet kokevat maahanmuuttotaustaisten ehdokkaiden rekrytoimisen haastavaksi, mikä puolestaan vähentää puolueiden halukkuutta käyttää resurssejaan vähemmistöehdokkaiden löytämiseksi.

Puolueet aloittavat ehdokasrekrytoinnin omasta organisaatiostaan edeten organisaation sisäkehältä sen ulkokehälle eli tarkastelemalla ensin aktiivisia jäseniään, sitten vähemmän aktiivisia ja tämän jälkeen jäsenten henkilökohtaisia verkostoja.

Koska Suomeen muuttaneet ovat valtaväestöä harvemmin jäseniä puolueorganisaatioissa ja koska heidän verkostonsa eivät aina riittävästi risteä valtaväestön verkostojen ja elämänpiirin kanssa, he jäävät usein puolueiden rekrytointiverkostojen ulkopuolelle. Näin ollen monet Suomeen muuttaneet jäävät vaille sitä kannustusta ja tukea, jota he tarvitsisivat ehdolle asettumisekseen.

— Vaikka kynnys ehdokkaaksi pääsyyn ei kuntavaaleissa ole korkea, useimmat ehdokkaat tarvitsevat ulkopuolista kannustusta ehdokkuudelleen. Suomeen muualta muuttaneet tarvitsevat kannustusta puolueilta ja omalta lähipiiriltään valtaväestöä useammin, sillä monet heistä kokevat oman suomen (tai ruotsin) kielen taitonsa ja/tai suomalaista poliittista järjestelmää ja kulttuuria koskevan tietotasonsa riittämättömiksi, Sipinen kertoo.

Poliittinen kiinnittyminen vaihtelee suuresti eri etnisten vähemmistöryhmien välillä ja tätä selittävät moninaiset taustamaahan, Suomeen muuton syihin ja ryhmien kotoutumiseen liittyvät seikat.

— Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan maahanmuuttajien poliittiseen kiinnittymiseen liittyviä tekijöitä ja poistamaan esteitä, jotka vaikeuttavat heidän pääsyään uuden kotimaansa poliittisen järjestelmän tasavertaisiksi jäseniksi, Sipinen toteaa.

YTM, FM Josefina Sipisen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Recruitment of Immigrant-origin Candidates in Finnish Municipal Elections tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa 23.4.2021 klo 12 Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii erikoistutkija, dosentti Pasi Saukkonen Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä. Kustoksena toimii tenure track -professori Elina Kestilä-Kekkonen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1910-6


Kuva: Jonne Renvall

 

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat