Väitös

Joonas Tamminen: Tekoäly ennustaa hätätilapotilaiden kuolleisuutta

Joonas Tamminen
Sydänpysähdys on hätätilanne, joka vaatii välitöntä elottomuuden tunnistamista ja henkeä pelastavien toimenpiteiden aloittamista. Sydänpysähdykseltä voidaan välttyä, sillä poikkeavuudet peruselintoiminnoissa kuvastavat uhkaavaa elottomuutta. LL Joonas Tammisen väitöstutkimuksen mukaan sairaalan ulkopuolella tehtyjen mittauksien avulla rakennettu random forest -algoritmi ennusti lähipäivien kuolleisuutta perinteistä NEWS-pisteytystä paremmin.

Yksi hätäkeskuspäivystäjän tärkeimmistä tehtävistä on tunnistaa sairaalan ulkopuolella tapahtunut sydänpysähdys. Hoitamattomana verenkierron pysähtyminen aiheuttaa potilaalle pysyvän aivovaurion ja voi johtaa tämän menehtymiseen. Elottomuuden tunnistamisen sudenkuoppana on ollut tajuttoman potilaan hengityksen arvioiminen hätäpuhelun aikana, sillä sydänpysähdys ei väistämättä johda hengityksen välittömään pysähtymiseen.

Kun hätäkeskuspäivystäjä epäilee sydänpysähdystä, ensivasteyksikkö yhdessä ambulanssin kanssa hälytetään tapahtumapaikalle ja soittajaa ohjeistetaan aloittamaan paineluelvytys. Harvaan asuttuna maana Suomi asettaa onnistuneen elvytyksen suorittamiselle erityisen haasteen, kun etäisyydet potilaan, ensiauttajien, ambulanssin ja sairaalan välillä ovat pitkiä. Lisäksi ensihoitajien tulisi havaita sydänpysähdyksen uhka sekä tätä edeltävät peruselintoimintojen häiriöt kaikilta kohtaamiltaan hätätilapotilailta. Sairaaloissa elvytystilanteilta on pystytty välttymään puuttumalla potilaan peruselintoimintojen häiriöihin.

Väitöstutkimuksen ensimmäisessä osatyössä tarkasteltiin hätäpuhelun soittajan käyttämiä avainsanoja ja toisessa osatyössä tutkittiin ensivasteyksiköitä osana hätätilapotilaan hoitoa. Tutkimuksessa havaittiin, että ”korisee” on usein käytetty suomenkielinen avainsana sydänpysähdyspotilaasta. Hätäkeskuspäivystäjän tulisikin olla erityisen valppaana, kun soittaja kuvailee tajuttomana olevan potilaan korisevan.

Tutkimuksessa myös havaittiin, että Pirkanmaan alueen ensivasteyksiköt tavoittivat puolet sydänpysähdyspotilaista keskimäärin neljä minuuttia ennen ambulanssia. Pieneltä vaikuttavalta aikaedulla lienee kuitenkin suotuisa vaikutus sydänpysähdyspotilaan toipumiseen, vaikkei tätä tutkimuksessa pystytty osoittamaan.

Kolmannessa ja neljännessä osatyössä vertailtiin peruselintoimintoihin pohjautuvaa NEWS-pisteytystä koneoppivaan algoritmiin hätätilapotilaan riskinarviossa. Sairaalan ulkopuolella tehtyjen mittauksien avulla rakennettu random forest -algoritmi ennusti lähipäivien kuolleisuutta perinteistä NEWS-pisteytystä paremmin. Ilmiö oli havaittavissa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueilta kerätyiltä potilasaineistoilla.

— Sähköiseen ensihoitokertomukseen kertyvä data avaa mahdollisuuden parempia hoitopäätöksiä tukevan tekoälyn rakentamiseksi, Tamminen toteaa.

Joonas Tamminen on Jyväskylästä kotoisin oleva anestesiologiaan erikoistuva lääkäri, joka aloittaa syksyllä työskentelyn Lapin keskussairaalan leikkaus- ja anestesiayksikössä Rovaniemellä. Tamminen on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2019.

Lääketieteen lisensiaatti Joonas Tammisen anestesiologian ja tehohoidon erikoisalaan kuuluva väitöskirja Prehospital Emergencies: Early Recognition, Response and Machine Learning in Risk Stratification tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.9.2021 klo 12 Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Teijo Saari Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Arvi Yli-Hankala.

Yleisö voi seurata tilaisuutta etäyhteydellä

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2068-3


Kuva: Johannes Tamminen

 

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat