Johtajuus korostuu alueiden irrottautuessa historian painolastista
— Vasta Brexitin ja USA:n poliittisten tapahtumien myötä on Euroopassa havahduttu laajemmin innovaatiovetoisen kehityksen polarisoivaan vaikutukseen ja siihen liittyvään poliittiseen liikehdintään, sanoo Tampereen yliopiston aluetieteen professori Markku Sotarauta.
Eurooppalaista aluekehittämistä viimeiset 25 vuotta hallinneet endogeenisen kehittämisen teoriat ja mallit ovat osoittaneet toimivuutensa. Endogeeniset mallit korostavat kykyä hallita paikallisia resursseja, luoda uusia resursseja, tuottaa paikallisesti innovaatioita sekä kykyä mobilisoida alueen resurssit ja kompetenssit samaan suuntaan.
— On aivan oikein painottaa alueella olevia resursseja ja osaamista sekä nähdä kunnat ja alueet oman kehityksensä subjekteina. Tämä on kuitenkin erittäin vaativa malli. Se edellyttää innovatiivista yrittäjyyttä, taidokasta rajat ylittävää johtajuutta sekä kykyä uudistaa ajattelumalleja ja paikallista pelikenttää, sanoo Sotarauta.
Elinvoimapuheelle tarvitaan konkreettinen sisältö
Suomessa tulisi kyetä vauhdittamaan sekä suurten kaupunkiseutujen kehitystä että tukemaan muun Suomen kykyä toteuttaa räätälöityjä kehittämisstrategioita. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että osa Suomen kunnista ei tulevaisuudessa selviä velvoitteistaan.
Kevään 2021 kuntavaaleissa valittavien luottamushenkilöiden tulisi löytää alueen tulevaisuutta parhaiten palvelevat ratkaisut yhteistyössä valtion, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa.
— Kuntavaalien yhteydessä pitäisi keskustella sekä kansallisesti että paikallisesti asioista, jotka pitkällä aikavälillä määrittävät erilaisten alueiden menestyksen. Viimeistään nyt pitäisi saada konkreettinen sisältö yleiselle elinvoimapuheelle, toteaa tutkimusjohtaja Jari Kolehmainen Tampereen yliopistosta.
Johtajuus ja etsintäverkostot korostuvat
Ruotsalais-suomalais-norjalainen tutkimusryhmä on tutkinut, miksi jotkin seutukunnat kehittyvät selkeästi muita paremmin toisten menestyessä huonommin suhteellisen samanlaisista rakenteista huolimatta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaikille sopivia yhden koon kehittämisstrategioita ei ole tarjolla. Seutukunnat ovat hyvin erilaisia ja niitä pitäisi kehittää niiden omista tarpeista ja lähtökohdista käsin.
Paikallinen johtajuus, alueen ulkopuolelta ideoita haarukoivat etsintäverkostot ja menneeseen lukkiuttavien voimien purkaminen korostuvat niissä seutukunnissa, jotka ovat selvinneet murroksessa odotettua paremmin.
— Osassa seutukunnista on kyetty yhdistämään seutukunnan ja sen ulkopuolinen osaaminen ja resurssit. Johtajuudella on suuri merkitys siinä, että uskalletaan kokeilla uutta, altistua ulkoisille vaikutteille ja koota kompetenssit yhteen organisaatiorajoista riippumatta, sanoo Sotarauta.
Pietarsaaren seutukunta on hyvä esimerkki siitä, miten yksityisen ja julkisen sektorin hyvällä yhteistyöllä on mahdollista jatkuvasti etsiä ja luoda uusia mahdollisuuksia.
— Pietarsaaressa yritykset ovat ottaneet vahvan roolin myös toimintaympäristön kehittämisessä, ne eivät keskity vain itseensä. Kehittämistyössä johtajuus on jaettua ja ajatuksena on koko ajan etsiä uusia mahdollisuuksia ’lite bättre’, sanoo tutkija Heli Kurikka.
Historia on läsnä joka päivä
Tutkimuksessa tarkempaan tarkasteluun valitut neljä seutukuntaa - Itä-Lappi, Salo, Pietarsaari ja Varkaus - osoittavat, että yrityksillä on aivan keskeinen asema siinä, miksi jotkin seutukunnat pärjäävät ja toiset eivät. Lisäksi tulokset osoittavat seutukunnan teollisen perimän olevan vahvasti läsnä tulevaisuuden rakentamisessa.
— Varkauden seutukunnassa Ahlströmin luoma perusta on kääntynyt kansainvälisten yritysten voimavaraksi, Salo nousi ja vajosi Nokian mukana ja etsii nyt uutta nousua. Itä-Lappi etsii reittejä tulevaan kaikkien merkittävien teollisuuslaitosten suljettua tehtaansa 2000-luvulla. Kaikissa tapauksissa historia heijastuu ajattelussa ja toiminnoissa, niin hyvässä kuin pahassakin, sanoo Heli Kurikka.
Aluekehittämisen suurin haaste on menneestä irrottautuminen. Visioita ja suunnitelmia on helppo laatia, mutta ajan kuluessa kehittyneet rakenteet lukitsevat ihmisten ajattelun ja saavutetut edut ja organisaatiorakenteet perustuvat enemmän historiaan kuin tulevaan. Uudet ideat eivät niin vain lennä.
— Salo on jännittävä esimerkki siitä, miten ajattelu- ja toimintatavat alkavat muuttua, kun Nokian kaltainen suuri yritys verkostoineen ei enää hallitsekaan ajattelua. On mielenkiintoista nähdä, miten uuden ajattelun ytimeen nostettu IoT Campus vaikuttaa Salon kehitykseen, sanoo Salon kehityskaareen paneutunut tutkija Sami Sopanen.
Regional Growth against all the Odds -tutkimus perustuu laajaan tilastolliseen analyysiin Norjan, Ruotsin ja Suomen seutukuntien kehityksestä 25 vuoden ajanjaksolla sekä yhteensä 12 case-tutkimukseen. Aineiston muodosti 180 haastattelua ja kattava dokumenttiaineisto. Haastatteluista 70 tehtiin Suomessa.
Tampereen yliopiston lisäksi tutkimuksen toteutukseen osallistuivat Lundin ja Stavangerin yliopistot.
Markku Sotarauta, Heli Kurikka, Jari Kolehmainen & Sami Sopanen (toim.): Toimijuus ja mahdollisuuksien tilat aluekehityksessä. Miten kehittyä vastoin kaikkia oletuksia? Tampereen yliopisto. Sente-julkaisuja 35/2021
Lisätietoja:
- Professori Markku Sotarauta, tutkimus kokonaisuutena, markku.sotarauta [at] tuni.fi
-Tutkija Heli Kurikka, Pietarsaaren ja Itä-Lapin seutukunnat, heli.kurikka [at] tuni.fi
-Tutkija Sami Sopanen, Varkauden ja Salon seutukunnat, sami.sopanen [at] tuni.fi
-Tutkimusjohtaja Jari Kolehmainen, aluepolitiikan merkitys seutukuntien kehityksessä, jari.kolehmainen [at] tuni.fi
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 22.2.2021
