Kohdunkaulasyöpää on kahta eri tyyppiä: levyepiteelisolusyöpää ja lieriöepiteelisolusyöpää. Länsimaissa kohdunkaulasyövän seulontaohjelmat ovat vähentäneet levyepiteelisolusyöpien määrää, mikä on johtanut myös kohdunkaulasyöpien kokonaismäärän laskuun. Samanaikaisesti lieriöepiteelisolusyöpien määrä on lisääntynyt.
Tärkein kohdunkaulasyövän riskitekijä on niin sanottu korkean riskin HPV-tartunta eli ihmisen papilloomavirustartunta, joka löytyy lähes kaikkien kohdunkaulan levyepiteelisolusyöpien taustalta. Myös valtaosassa kohdunkaulan lieriöepiteelisolusyöpätapauksista taustalla on korkean riskin HPV-tartunta. Pieni osa lieriöepiteelisyöpätapauksista on syntymekanismiltaan HPV-tartunnasta riippumattomia.
Johanna Pulkkinen toteaa väitöstutkimuksessaan erityisesti lievien lieriösolumuutosten olevan diagnostisesti haastavia.
– Kohdunkaulalla usein tavattavat hyvänlaatuiset muutokset, esimerkiksi erilaiset tulehdukselliset tilat, aiheuttavat lieriöepiteelisolusyöpää muistuttavia solumuutoksia, Pulkkinen kertoo.
Myös levyepiteelisolusyövän esiastemuutoksilla on lieriöepiteelisolusyövän kanssa päällekkäisiä solupiirteitä. Degeneraatio eli solujen huono säilyminen Papa-näytteissä oli tutkimuksen mukaan tavallisin patologin virhetulkintaan johtanut solulöydös.
Hoitoa vaativat muutokset, eli vaikea-asteiset kohdunkaulasyövän esiastemuutokset ja syöpä, tunnistetaan Papa-näytteistä varsin hyvin. Niillä henkilöillä, joilla oli osoitettavissa korkean riskin HPV-tartunta, lieriösoluperäiseksi tulkitun solumuutoksen taustalta löytyi usein levyepiteelisolusyövän esiastemuutos.
– Toisaalta, mikäli korkean riskin HPV-tartuntaa ei ollut osoitettavissa, Papa-näytteessä todetun lieriösolumuutoksen aiheuttaja oli aina hyvänlaatuinen, Pulkkinen toteaa.
Nykyisen Käypä hoito -suosituksen mukaisesti lieriösolumuutos Papa-näytteessä johtaa aina kohdunsuun tähystykseen, ja usein myös kudosnäytteen ottoon. Pulkkisen tutkimustulosten valossa lievien lieriösolumuutosten kohdalla pelkkä Papa- ja HPV-kontrolli voisi olla riittävä jatkotoimenpide ainakin silloin, kun potilaalla ei lähtötilanteessa ole osoitettavissa korkean riskin HPV-tartuntaa.
Johanna Pulkkinen on kotoisin Lappajärveltä ja työskentelee patologian erikoislääkärinä Fimlab Laboratoriot Oy:ssa Tampereella.
Väitöstilaisuus perjantaina 2. kesäkuuta 2023
Lääketieteen lisensiaatti Johanna Pulkkisen patologian alaan kuuluva väitöskirja Atypical Endocervical Cells in Pap Smears: Diagnostic Challenges and the Role of HPV Primary Screening tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 2.6.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpönkatu 24). Vastaväittäjänä toimii professori Olli Carpén Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Ivana Kholová Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Mika Ala-Lipasti