Väitös

Johanna Perkiö: Perustulon ideaa on kehystetty eri aikoina eri tavoin suhteessa sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden ongelmiin

Johanna Perkiö
Perustulosta on käyty yhteiskunnallista keskustelua neljän vuosikymmenen ajan. Idea on viime vuosina herättänyt laajaa kiinnostusta maailmanlaajuisesti. YTM Johanna Perkiö tarkasteli väitöstutkimuksessaan sitä, millaisena politiikkaideana suomalaiset puolueet ovat ymmärtäneet perustulon. Perkiö havaitsi, että perustulon merkitys on ymmärretty eri aikoina eri tavoin suhteessa sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden ajankohtaisiin kysymyksiin. Kysymys perustulosta on jälleen ajankohtainen, kun suomalaista sosiaaliturvaa uudistetaan.

Perkiö tarkasteli väitöstutkimuksessaan poliittisten dokumenttien pohjalta perustuloidean kehystystä ja ehdotettuja malleja perustulon toteuttamiseksi. Tutkimus auttaa ymmärtämään perustulon toteutuksen poliittisia ehtoja Suomen kontekstissa.

Tutkimuksesta selviää, että perustulokeskustelun luonne muuttui huomattavasti ajan mittaan. Varhaista keskustelua leimasi yhtäältä erilaisten ehdotusten kirjo ja toisaalta yhteiskuntasuhteita perinpohjaisesti uudistamaan pyrkivä visiointi.
 
– 1980-luvun ideoita, kuten perustoimeentuloa ja kansalaispalkkaa, kehystettiin usein sosiaalisten oikeuksien ja tasa-arvon näkökulmista. Kansalaispalkasta haettiin ratkaisua erityisesti työyhteiskunnan kriisiin, kun ihmistyön tarpeen uskottiin vähentyvän voimallisesti automaation kehittymisen seurauksena. Tässä yhteydessä visioitiin kokonaan uudenlaista hyvinvointimallia, jossa palkkatyö olisi vähemmän keskeisessä asemassa, sanoo Perkiö.

1990-luvun lama merkitsi käännekohtaa suomalaisessa perustulokeskustelussa. Laman jälkeen poliittinen ilmapiiri muuttui ja hyvinvointivaltion laajentamisesta siirryttiin supistamisen aikakauteen. Työttömien aktivoinnista tuli työvoimapolitiikan vallitseva näkökulma. Puolueiden käymä perustulokeskustelu kiinnittyi voimakkaasti työvoiman aktivoinnin ja kannustamisen tavoitteisiin. Perustulo nähtiin keinona turvata ihmisille toimeentulo matalapalkkatöissä ja tukea työsuhteesta toiseen siirtymistä silpputyömarkkinoilla. Tämä näkökulma säilyi vallitsevana perustulokeskustelussa myös 2000-luvulla.

– Kannustusnäkökulma on määrittänyt voimakkaasti suomalaisen perustulokeskustelun sisältöä. Kuitenkin myös kannustusajattelusta poikkeavia näkökulmia esiintyi keskustelussa, erityisesti sen varhaisemmassa vaiheessa. Perustulolla tavoiteltiin myös esimerkiksi oikeudenmukaisempaa tulonjakoa tai ihmisten autonomian lisäämistä. Sitä myös yhdistettiin muihin pinnalla oleviin politiikkaehdotuksiin, kuten 1990-luvulla ehdotukseen työn jakamisesta, toteaa Perkiö.

Politiikkaidean läpimenon mahdollisuuksien ymmärtämiseksi on olennaista tietää, miten eri toimijat ovat idean ymmärtäneet ja millaisia toteutustapoja sille on esitetty.

Perkiö havaitsi, että suomalaiset puolueet jakoivat melko yhtenäisen ymmärryksen perustulouudistuksen keskeisistä tavoitteista. Nämä tavoitteet liittyivät työnteon kannusteiden parantamiseen, sosiaaliturvan aukkojen tilkitsemiseen ja byrokratian vähentämiseen. 1990-luvulta alkaen perustulon toteuttamiseksi esitettiin melko maltillisia ehdotuksia, joissa osa sosiaaliturvaetuuksista korvattaisiin kaikille automaattisesti maksettavalla tulolla.

– Perustulon kannattajat korostivat työn merkitystä ja esittivät perustulon työllisyyttä tukevana uudistuksena. Perustulo kehystettiin valtavirtaiseen talousajatteluun ja vallitseviin normatiivisiin käsityksiin sopivana uudistuksena.

– Perustulokeskustelun käytännönläheisyys ja idean kehystäminen vallitseviin ajattelutapoihin sopivaksi on todennäköisesti yksi syy siihen, että Suomessa puolueet ovat olleet poikkeuksellisen kiinnostuneita perustulosta. Muualla maailmassa perustulokeskustelu on usein ollut sävyltään radikaalimpaa ja se on voimakkaammin haastanut vallitsevan sosiaalipolitiikan lähtökohtia.

Puolueista aktiivisimmin perustulon puolesta puhuivat vihreät, vasemmistoliitto ja keskusta, mutta satunnaisia puoltavia puheenvuoroja kuultiin myös muista puolueista.

– Erityisesti vihreillä oli keskeinen rooli perustuloa koskevan ymmärryksen luomisessa. Puolue piti perustulokeskustelua yllä myös hiljaisempina kausina ja pyrki kehystämään sitä tavalla, joka olisi mahdollisimman monelle hyväksyttävä.

– Tutkimustulosteni valossa perustulouudistuksen ympärille olisi mahdollista rakentaa poliittinen kompromissi, jos aloitteelle löytyisi riittävästi kannatusta. Suomalaisen sosiaaliturvan instituutiot mahdollistaisivat siirtymän kohti vähimmäisetuudet korvaavaa osittaista perustuloa. Perustulokokeilun jälkeen kiinnostus perustuloon on kuitenkin laantunut, ja puolueet ovat viime aikoina painottaneet sosiaaliturvan vastikkeellisuutta, toteaa Perkiö.

Perkiön mukaan tulevaisuuden sosiaaliturvan olisi joustettava paremmin eri elämäntilanteiden tarpeisiin. Olisi myös tärkeää, että sosiaaliturva mahdollistaisi ansiotyötä laajemman osallisuuden.

– Aikamme keskeisin haaste on ihmistoiminnan sopeuttaminen ekologisesti kestäviin rajoihin. Työmarkkinat ovat muuttumassa yhtäältä digitalisaation ja toisaalta kestävyysmurroksen seurauksena. Perustulo voisi olla yksi keino turvata ihmisten toimeentuloa murroksessa.

– Tässä tilanteessa kysymystä työllisyydestä ja taloudesta olisi lähestyttävä rohkeasti uusista näkökulmista. 1980-luvulla poliitikot uskalsivat nykyistä rohkeammin haastaa vallitsevia oletuksia ja visioida erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Myös nyt tarvittaisiin keskustelua siitä, millaisille periaatteille yhteiskuntapolitiikkamme rakentuu, sanoo Perkiö.

YTM Johanna Perkiön sosiaalipolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Framing Basic Income in Finnish Politics tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 30.4.2021 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii professori Olli Kangas Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Liisa Häikiö Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1922-9

 

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat