Väitös

Jenni Lares: Alkoholinkäyttö vahvisti yhteisöllisyyttä 1600-luvun Suomessa

Jenni Lares
Jenni Lareksen väitöskirja tuo uutta tietoa uuden ajan alun alkoholikulttuurista. Hän korostaa väitöstutkimuksessaan alkoholinkäytön moninaisia merkityksiä arjessa, juhlassa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Filosofian maisteri Jenni Lares tarkastelee historian väitöskirjassaan alkoholinkäytölle annettuja sosiaalisia merkityksiä 1600-luvun Länsi-Suomessa. 1600-luvulla paloviinan käyttö yleistyi ja alkoholilainsäädäntö kiristyi vahvistuvan keskusvallan myötä. Monet vuosisatoja vanhat alkoholinkäytön tavat säilyivät tästä huolimatta nykypäivään asti.

Perinteisesti suomalaista alkoholihistoriaa on tutkittu sosiaalisten ongelmien ja hallinnon näkökulmista. Lares nostaa näiden rinnalle aikalaiskäsitykset alkoholinkäytöstä ja tarkastelee sitä, miksi 1600-luvun ihmiset käyttivät alkoholia ja mitä merkityksiä he juomiselle antoivat.

– 1600-luvun ja ympäröivien vuosisatojen alkoholinkäyttöä pidetään monesti hillittömänä ja väkivaltaisena. Tämä kuva johtuu niin aikakauden tiukentuvasta lainsäädännöstä kuin raittiushenkisestä historiankirjoituksesta. Kun tarkastelee sitä, miten aikalaiset puhuivat alkoholista ja käyttivät sitä, juomiselle annetaankin monia samoja merkityksiä kuin nykyään. Alkoholinkäyttö liitetään edelleen hyvin samalla tavalla juhlaan, rentoutumiseen, yhdessäoloon ja ystävyyteen, Lares toteaa.

Väitöskirjansa aineistona Lares on käyttänyt pääosin maaseudun käräjien pöytäkirjoja. Käräjillä käsiteltiin niin alkoholiin liittyviä riita- kuin rikosepäilyjäkin, jotka alkoholinkäyttäjien näkökulmasta olivat enimmäkseen poikkeustilanteita. Alkoholin käyttötilanteet kirjattiin ylös lähinnä silloin, kun niiden yhteydessä epäiltiin rikosta tai niissä oli epäselvyyksiä.

– Tästä on joskus päätelty, että alkoholi aiheuttaisi rikollisuutta, koska 1600-luvun lähteissä juomista käsitellään monesti esimerkiksi väkivallan yhteydessä. Tämä johtuu kuitenkin aineiston luonteesta, sillä käräjillä ei ollut tarpeen käsitellä arkisia tapahtumia tai iloisesti päättyneitä juhlia. Lukuisat illanvietot, pyhäpäivät ja juhlat on juhlittu ilman että niitä on kirjattu ylös. Alkoholiin liittyviä asenteita voi kuitenkin tutkia näiden säilyneiden käräjätapausten pohjalta, Lares kertoo.

1600-luvulla alkoholijuomat olivat läsnä jatkuvasti. Laiha kalja oli pääasiallinen ruokajuoma, ja viinaryypyillä ylläpidettiin terveyttä sekä hoidettiin sairaita. Juoma käynnisti päivän ja oli tervetullut tauko samaan tapaan kuin kahvi tai tee monelle nykyään. Töiden jälkeen alkoholia voitiin käyttää rentoutumiseen, ja juhlassa useammankin päivän kestävä päihtymys oli hyväksyttyä, ainakin joillekin.

Vaikka arkinen alkoholinkäyttö on uusien päihteiden, kuten teen, kahvin ja sokerijuomien, myötä vähentynyt, alkoholi on monelle edelleen oleellinen osa lomaa ja juhlaa. Lentokentän baarissa kuvattu tuoppi symboloi loman alkamista, ja moni tilaisuus aloitetaan edelleen maljalla, vaikka muuta alkoholia ei olisi tarjolla.

– Alkoholikulttuuri muuttuu hitaasti, ja siksi juomiseen liitetään edelleen monia samoja merkityksiä kuin vuosisatoja sitten. Tunnistamalla nämä teemat voimme paremmin ymmärtää myös nykyajan alkoholikulttuuria ja tapoja puhua alkoholista, mikä edesauttaa ongelmallisen alkoholinkäytön tunnistamista ja juomisen haittavaikutuksiin puuttumista.

Lahdesta kotoisin oleva Lares työskentelee nykyään tutkijana Museokeskus Vapriikissa Tampereella.

Filosofian maisteri Jenni Lareksen historian alaan kuuluva väitöskirja Alkoholinkäytön sosiaaliset merkitykset 1600-luvun länsisuomalaisessa maaseutuyhteisössä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 3.10.2020 klo 12 alkaen Päätalon luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Anu Lahtinen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Raisa Toivo Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Tampereen yliopiston kampuksella järjestettävään väitöstilaisuuteen mahtuu vain rajallinen määrä osallistujia. Yliopiston kiinteistöt on suljettu, ja sisäänpääsy on mahdollista vain puoli tuntia ennen väitöstilaisuuden alkua.

Väitöskirja on vapaasti luettavissa osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1629-7


Kuva: Iita Kulmala