Jatkuvan oppimisen professori Päivi Hökkä: Jatkuva oppiminen on muutoksissa keskeinen selviytymisstrategia

Professuurin tavoitteena on kuroa umpeen kuilua tieteen ja työelämän välillä ja tuoda korkeakoulutus entistä lähemmäs yhteiskunnan tarpeita.

Hökkä työskentelee nykyisin yliopistotutkijana Jyväskylän yliopistossa.

– Jatkuva oppiminen on valtavan laaja käsite, joka läpäisee kaikki tasot ja koskettaa kaikkia ihmisiä, kun kaikki ympärillämme muuttuu. Viime vuosi on todistanut, että maailmassa voi tapahtua melkein mitä tahansa. Ehkä meille kaikille on ollut yllätys, kuinka läpäiseviä globaalit muutokset oikeasti ovat, Hökkä sanoo.

Yhteiskunnan ja työelämän muutos koskevat samalla tavoin kaikkia.

– Jatkuva oppiminen on näissä muutoksissa yksi aivan keskeinen selviytymisstrategia, Hökkä sanoo.
Hökkä kertoo tulevansa Tampereen yliopistoon innokkaana ja suurin toivein.

– Tampere näyttäytyy minulle aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen suomalaisena kehtona, siellä on tehty ja tehdään edelleen erittäin hyvää elinikäiseen oppimiseen, aikuisten oppimiseen ja työelämään liittyvää tutkimusta.

Yliopiston tutkimus yhdistyy yhteiskunnalliseen muutokseen

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan dekaani Päivi Pahta näkee professuurin perustamisen risteyskohtana, jossa yliopiston aikuiskoulutuksen ja työelämätutkimuksen pitkät juuret nivoutuvat entistä tiiviimmin yhteiskunnalliseen muutokseen.  – –

– Tampereen yliopistolla on vahva työelämätutkimuksen perinne, johon uusi professuuri kirjaa oman lukunsa. Toisaalta elinikäistä oppimista on jo pitkään tarkasteltu myös kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan tutkimuksessa ja koulutuksessa. Kyse ei siis ole mistään ohimenevästä trendistä. Elämme voimakkaan yhteiskunnallisen muutoksen aikaa ja tällöin tutkimustiedon sekä tutkimukseen perustuvan opetuksen merkitys korostuu.

Pahtan mukaan jatkuvan oppimisen näkökulmasta tutkimusta voidaan laajentaa uusille alueille.

– Yhteiskunnan tasolla professuurissa voidaan tarkastella esimerkiksi koulutusjärjestelmän rakenteita ja arvioida, miten hyvin ne palvelevat eri toimijoita. Työyhteisöjen tasolla voidaan tutkia vaikkapa työssä oppimista tai osaamisen johtamista, ja yksilön tasolla asiantuntijuuden kehittymistä tai yksilöllisiä valmiuksia jatkuvaan oppimiseen. Tarkastelun kohteet voivat olla lapsia ja nuoria, työikäisiä tai jo ikääntyneempää väestöä. Tutkitun tiedon tarpeita riittää.

Hökkä tutkii yksilön ja yhteisöjen oppimista

Päivi Hökkä on tutkinut yksilön ja yhteisöjen oppimista: työssä oppimisen käytänteitä ja prosesseja erityisesti ammatilliseen identiteettiin ja toimijuuteen liittyen.

– Tutkimukseni on painottunut ammatillisten identiteettien ja toimijuuden tutkimiseen. Oppiminen nähdään siinä ei vain tietojen ja taitojen kehittämisenä, vaan nimenomaan myös siinä, mikä on ihmisen suhde omaan ammatillisuuteensa, työyhteisöönsä ja työpaikkaansa ja millainen merkitys ammatillisella toimijuudella on siihen, kuinka opimme.

Uusimmissa tutkimuksissaan Hökkä on käsitellyt työssä oppimista ja tunteita.

Lisätietoja:
Dosentti Päivi Hökkä, paivi.hokka [at] jyu.fi
Dekaani Päivi Pahta,  paivi.pahta [at] tuni.fi

Kuva: Petteri Kivimäki/Jyväskylän yliopisto