Tiedote

Innovaatioinfrojen hyödyntäminen vaatii kumppanuuksien syventämistä

InnoHEIs-hankkeessa tiivistetään pirkanmaalaisten infrojen tarjoajien ja käyttäjien kumppanuuksia.
Pirkanmaalla on lukuisia korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden innovaatio-, kehitys- ja tutkimusympäristöjä eli infroja, joita voidaan hyödyntää entistä paremmin puolin ja toisin. Alueellista yhteistyötä ja kumppanuutta eri infratoimijoiden kesken vahvistetaan InnoHEIs-hankkeessa. Toimijat pohtivat yhdessä sitä, miten infrat saadaan paremmin erityisesti valmistavan teollisuuden käyttöön.

Innovaatioinfra voi olla joko fyysinen tai virtuaalinen alusta, paikka, palvelu, osaamiskeskus, laboratorio, koestuspaikka tai kokeiluympäristö, joka palvelee innovaatioiden eteenpäinviemistä. 

Toukokuiseen hanketyöpajaan osallistui laajalti innovaatioympäristöjen tarjoajia ja sidosryhmiä. He listasivat innovaatioekosysteemejä tarjoavia toimijoita ja palveluita, tarjontaan liittyviä haasteita ja niiden ratkomista sekä sitä, miten tavoitteita paremmasta hyödyntämisestä edistetään yhdessä.

Innovaatioinfrat entistä parempaan käyttöön 

Työpajan avannut Pirkanmaan liiton Päivi Myllykangas kertoi liiton tutkimus- ja innovaatiostruktuurin tilannekuvasta. − Valmistavan teollisuuden osaamiseen ja TKI-infrastruktuurien hyödyntämiseen keskittyvä InnoHEIs-hanke on oiva työkalu, hän totesi.

Monet tulevien vuosien kansainväliset ja kansalliset ohjelmat ja strategiat korostavat yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä. 

− Olemme oikeaan aikaan liikkeellä. Pirkanmaalla uuden korkeakouluyhteisön merkitys korostuu, hän painotti. 

Kasvua ja uudistumista TKI-verkostoilla

Myllykankaan mukaan rahoitusta suunnataan kasvun ja uudistumiseen. Erilaisista linjauksista hän nosti esiin kansallisen TKI-tiekartan, jolla ohjataan toimintaa ja jossa infrat ovat vahvasti mukana. 

− Tiekartassa lähdetään edistettävien teemojen sijaan kumppanuusmallista eli siitä, miten asioita tehdään. Se on uutta. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden TKI-toimijoiden yhteistyötä on vahvistettava. Hienoa, jos pystymme hyödyntämään tämän tilaisuuden, hän totesi. 

Pirkanmaan liiton Marja-Riitta Mattila-Nurmi kertoi hankkeessa tehtävästä alueellisesta analyysista. Se tähtää infrojen parempaan suorituskykyyn ja tehokkaampaan käyttöön. Ensin tunnistetaan tutkimus- ja innovaatioinfrat, valitaan haastateltavat toimijat ja tehdään haastatteluihin pohjaava, visualisoitava kuiluanalyysi. 

– Kokonaiskuva tuottaa mielenkiintoista tietoa, ja voimme tehdä vertailua eurooppalaisten partnerialueiden kanssa, hän totesi. 

− Kansainvälinen yhteistyö ja partnerit ovat tärkeitä oppimisen kannalta, mutta myös siksi, että jatkossa on helpompi neuvotella myös heidän infrojensa mahdollisesta hyödyntämisestä, infrojen yhteiskäytöstä. Kaikkea ei löydy Suomesta. 

Tavoitteena yhä avoimemmat tutkimus- ja kehittämisympäristöt

Kartoitustyö on hyvässä vauhdissa. − Olemme tunnistaneet jo lähes 100 infraa, joista moni liittyy valmistavaan teollisuuteen, ja jaotelleet ne fyysisen paikan ja relevanttiuden mukaan. Noin kolmenkymmenen kanssa etenemme haastatteluihin, kertoivat työpajan vetäjinä toimineet ja analyysia tekevät TAMKin lehtorit Timo Rainio ja Petri Pohjola

Työpajassa tunnistettiin infran tarjoajien näkökulmasta infrojen palveluita, tuotteistamista ja haasteita. Pirkanmaalaiset palveluntarjoajat, mm. VTT, korkeakouluyhteisö, Tredu ja TAKK, tarjoavat mm. tutkimusinfroja, labroja, co-creation- eli yhteistyötoimintaa, kiihdyttämöjä ja protojen rakennuspaikkoja. 

Yhteisenä tavoitteena on mennä kohti avoimempia tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisympäristöjä. Haasteina ovat kokonaisuuden hallinta, palvelujen tuotteistaminen ja se, miten tutkimusympäristön toimijat, yritykset, yksityiset henkilöt, kansalaiset ja järjestöt löytävät infrat. 

Elinkeinoelämän ja tutkimuksen muuttuessa myös infrojen tarpeidenmukaisuutta ja ajassa pysymistä on syytä pohtia. 

– Tutkimusta tehdään useilla tieteenaloilla läheisessä yhteistyössä teollisuuden kanssa. Erilaisia toimintamalleja on kehitteillä ja ne edistävät myös perustehtäväämme, kertoi Anu Juslin Tampereen yliopistosta. 

Tarjonta selkeästi esille 

Toimijoiden yhteistyön ja yhdenmukaisuuden lisäämisessä on jo nähty hyviä avauksia. Tiedonkulkua on varaa parantaa, sillä yritykset eivät välttämättä miellä infroja sellaisiksi ympäristöiksi, joihin niilläkin on pääsy. Tarjonnan tulee olla selkeämmin näkyvillä, jotta infroja voidaan markkinoida ja jotta niitä hyödyntäisi mahdollisimman moni valmistavan teollisuuden yritys.

 − Yhteisiä suuntaviivoja ja labrojen näkyvyyttä pitää edistää esimerkiksi yhteisen digitaalisen alustan kautta. Asiakasyrityksen kannalta homman tulee olla läpinäkyvää, ymmärrettävää ja helposti löydettävissä, summaa Pohjola. 

Keskustelussa todettiin, että infrojen peruspalveluiden täytyy olla kunnossa. Yhteiskäytön haasteita on selätettävänä mm. hinnoittelun ja pelisääntöjen osalta. 

On tärkeää huomioida jo olemassa olevat verkostot, ja se, kuinka niitä hyödynnetään. Monet julkiset infrat ovat vajaakäytössä. Niiden ei kuitenkaan tule kilpailla kaupallisten toimijoiden kanssa. 

Työpajassa kuultiin aktiivista keskustelua ja ajatuksia, joiden pohjalta on hyvä jatkaa infrojen kehittämistyötä pirkanmaalaisten teollisuusyritysten hyväksi. 

 

Lisätiedot:
Hanna-Greta Puurtinen,  Kehittämispäällikkö, Tampereen ammatttikorkeakoulu
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut, puh. 050 373 2947, hanna-greta.puurtinen [at] tuni.fi

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tiedote

Uusimmat uutiset